Ystävänpäivänä 2015 meille saapui uusi olohuoneen matto. Pidemmän aikaa olen kyllästellyt olohuoneen punaista mattoa ja tänään matto päätyi varastoon, josta päätyy joku kaunis päivä jonkun toisen iloksi.
Blogeissa olen nähnyt jonkunverran mustavalkoisia mattoja ja jossain vaiheesssa tuli ehkäpä joku ähkykin mustavalkeista matoista : meille ei ainakaan tule. Tulipa kuitenkin. Viime aikoina olen ajatellut, että oikeastaan nuo matot on aika mukavia ja kun tänään tuon hankin, niin tykästyinkin kovasti. Omaan makuun olohuone raikastui vanhan karvamaton jälkeen.
Ystävänpäivänä maton lisäksi olen miettinyt myös niitä oikeita, rakkaita ja niin tärkeitä ystäviä. Casa-X:n Enne kirjoitti mitä mainioimman ja osuvimman tekstin omista ajatuksistaan ja ystävistään. Nämä Ennen ajatukset oli kuin suoraan omista mietteistä :
" Tutustun ihmisiin helposti, mutta minulla on vain muutama luottoystävä...Toisien kanssa tiedän ja luotan, ettei se ystävyys mihinkään häviä vaikka nähtäisiinkin vaan kerran puolessa vuodessa. Olen hieman sosiaalinen erakko ja joskus vaan väsyn nopeasti ihmisten seurassa, seurasta tai sen laadusta riippumatta. Uppoudun usein sisäiseen maailmaani, jonne moni pääsee kurkistamaan vain ovensuulta. Olen hyvin herkkä omasta ajastani ja tilastani, rakastan möllöttää yksin kotona omien ajatuksieni ja puuhieni parissa. Puhelimessa puhun vain pakon edestä, en kuulumisia kyselläkseni. (Tämän ystäväni varmaan hyvin tietävätkin eivätkä soittele turhaan :D) Enkä todellakaan ole se tyyppi, joka lähtee töiden jälkeen vaan kahville ihan huvin vuoksi...Vierastan "best friend"-ajattelua, minulle jokainen ystävistäni on omalla erityisellä ja uniikilla tavallaan rakas. Tai no, ehkä yksi on ylitse muiden. Hänen kanssaan jaan myös vuoteeni, asuntolainani ja koirani. "
Kiitos Enne sinulle tuosta tekstistä. Tuossa on kaikki niin hyvin tiivistettynä, ettei minulla ole paljoa lisättävää. Ehkä voisin mainita vielä siitä, kuinka joskus aikaisemmin perustelin kierrellen hyvän päivän tutuille tms tuttaville miksen lähde kahville, sinne, tänne tai tuonne tapaamiseen. Nykyään sanon herkästikkin, että viihdyn niin hyvin kotona ja omissa oloissa ja ne joiden kanssa olen ystävä niin heitä tietysti näen. On välissä sitten viikko, kukausi tai puoli vuotta. On aivan ihania tuttavia ja moikkaustuttuja, mutta kalenterikädessä en vapaa-ajalle ehdoin tahdoin yritä heidän kanssa tapaamisia sopia.
Huomenna minulla on ystävän kanssa ystävänpäivän tapaaminen. Kyllä noin kauniin asian ja ystävänpäivän suo olla joka päivä. On virallinen ystävänpäivä tai ei.
Mukavaa iltaa kaikille ja terveisiä teille blogiystävät. Minä otan namupussin kainaloon ja toiseen kainaloon karvakuonot, kamuista yhdet uskollisimmat <3