Tule ystäväksi näin, kaveriksi nimittäin / uusi, vanha lamppu.

Taas tapahtui jotain, mitä olen niinniin monesti miettinyt ja kerran ainakin tänne kirjoitellut. Kuinka usein olen miettinyt keltaista lamppua makuuhuoneen lampulle kaveriksi ja aina vain uskonut sen oikein löytymiseen ja tadaa : arvatkaas mimmoinen lamppu meidän seinällä nyt on? Lampun sain lahjoituksena, hyödyttömänä ja ilman yhtään killinkiä. Niin, kun jotain oikein uskoo ja malttaa odottaa niin monesti usko ja odotus palkitaan. Värit kuvissa heittelee, mutta eipä ole niin justiinsa.

Aiemmin kirjoitettuja ajatuksia vastaavasta voit lukea lisää täältä.

Lupiini alakuvassa muistuttaa juhannusviikosta. Juhannusviikko täällä meillä on ainakin usein lupiinien kukinnan kauneinta aikaa.

-Miia

Sitä sun tätä, punaista ja ajatuksia sisustamisesta.

Viikonloppuisin ja vapailla on mielestäni erityisen mukavaa se, että voi tehdä  melkeimpä mihin aikaan mitä vain lystää. Välillä arjessa on turhauttavaa kun joutuu kelloa silmällä pitämään, koska tulisi olla nukkumassa ja montako tuntia herätyskellon soimiseen on. Viikonloppuisin ja vapailla ei ole tuota ongelmaa ja minulla kun inspiraatio sattuu niin se sattuu kellonajasta ja paikasta riippumatta. 

Eilen kellon lähestyessä yhtätoista yöllä päätinkin siivota vessan ja niin siinä puunattiin hyllyt ja pytyt puhtaaksi puolenyön lähestyessä. Tänään sitten päätinkin kuvailla vessaa, tai oikeastaan vessan hyllyä. Muuten vain. Meillä vessassa ei ole ikkunaa ja valon puute häiritsee kuvaamista ( niinkuin ulkona kummoista valoa muutenkaan tänään olisi ), mutta tässäpä muutama kuva kuitenkin. Muuten vain.

Olen muuten ollut lapsesta saakka tuollainen ekstempore innostuja. Tykkäsin jo ala-asteella saakka vaihdella tavaroiden ja huonekalujen paikkaa ja muistan hyvinkin kun joskus lomalla aloin yöllä järjestelemään meidän olohuonetta uuteen uskoon ja äidin herättyä taisi sanomistakin tulla. Joskus myös muistan myöhästyneeni koulusta, kun aloin järjestelemään aamutuimaan koulupöydän laatikkoja uudelleen.

Näiden muistojen myötä ja viimepäivien hetkellisien ajatusten myötä uskalla myös laittaa ajatukseni tänne : Voi miksen, miksen käynyt sisustustekstiili artesaani koulutustani paremmin ja kenties vielä jatkanut siitä joskus eteenpäin ja vaikkapa pidemmälle sisustuksen pariin. Kävin kyllä siis koulun loppuun ja paperitkin olen saanut, mutta näin jälkikäteen ajatellen numerot ja erityisesti motivaatio olisi voineet olla parempia. No juuri täysi-ikäistyneenä ei välttämättä aina tiedä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa, enkä minä ainakaan tuolloin ollut ihan selvillä asiasta. 

Tykkään kyllä todella paljon nykyisestä työstäni, mutta ammatissa pari eri vaihtoehtoa ei olisi pahasta ollenkaan. Nykyäänhän työskentelen lasten parissa ja vaikka ala on kuinka se mitä haluan tehdä, niin selvästi olisi kipinää toiseenkin suuntaan ja se liittyisi nimenomaan sisutukseen. Niin ja eläintenhoito olisi myös sellainen ehdottomasti oma.

Ehkä nämä kuvat ei ole paras mahdollinen yhdistämään ajatuksia sisustamisesta, vaan kun tekee mieli kirjoittaa tästä samaan syssyyn niin tässäpä nämä ajatukset nyt on ylhäällä.

Onneksi tuota sisutusta saa touhuta kuitenkin kotona juur niin paljon kuin haluaa, joten jatkan tästäkin eteenpäin tätä. Iloisin mielin, oman maun mukaan ja vähän silloin kun sille päälle sattuu. 

Moimoi ja mukavaa sunnuntaita :)

Haaveissa vainko oot mun..

Minä todella uskon, että monesti kun jotain oikein ajattelee ja toivoo niin ennenpitkää sellainen asia toisinaan hyvinkin tupsahtaa eteen. Taas joku konkreettinen esimerkki tapahtui tälläisen suhteen. Ehkä jonkun mielestä pieni asia, mutta minulle asia, jonka tyylistä on tapahtunut useamminkin. Olen monen, monen, monen kertaa puhunut miehelle, että haluaisin punaisen vanhan jakkaran kukkajakkaraksi erääseen nurkkaan. Koskaan tämän asian eteen en ole mitään tehny ja tadaa : arvatkaas minkä pelastin tänään roskalavalle menolta? Punaisen vanhan jakkaran, kukkapöydäksi.

Isompi esimerkki näistä asioista on meidän koti. Minähän jo vuosia, vuosia sitten näytin meidän kotikatua ukkelille ja sanoin, että tälläiseltä alueelta haluaisin punaisen omakotitalon. Vuosia myöhemmin asutaan tällä samaisella kadulla, punaisessa omakotitalossa. Kyllähän ihmiset näyttää alueita ja taloja mimmoisen haluaisi, mutta olen sata varma, etten koskaan, koskaan ole osoittanut yhtä tiettyä katua niin selvästi, mitä meidän kadun osoitin. Talohan tosin ei ollut punainen oston aikaan, mutta nykyään on sitäkin <3

Tottakai on asioita, joita ei ikävä kyllä koskaan saa, vaikka kuinka toivoisi, tai kuinka haaveilisi. Itse en aio silti lopettaa haaveilua jatkossakaan.

Viikonloppuna en ollutkaan peräkontti kirpparilla, vaan lähdin extempore reissulle Helsinkiin kahden yhtyeen keikalle. Itselle kovin tärkeitä yhtyeitä menneisyydestä ja vuosien, vuosien keikkatauon jälkeen kun he esiityivät, niin alkuajattelusta huolimatta en kertakaikkiaan voinut jättää esiintymisiä väliin. Kyllä kannatti. Tärkeitä hetkiä, miljoonia muistoja ja hyvä mieli.

Lämmintä ja leppoisaa viikon jatkoa. Palataan taas :)

Tämän kuvan myötä..

Tiedättekö mitä? Meille tulee TADAA järjestelmäkamera! Ihan mahtavaa. Tuo on kuulkaas pitkäaikainen haave ja nyt se on tilattu. Tänään ajattelin, että yksi kauneimpia asioita on kukkivat omenapuut. Kukkia kuvaillessa joka kulmasta en saanut yhtäkään niin hyvää kuin toivoin ja taasen se sama ajatus jylläsi mielessä " Kuinka yksityiskohdista haluan tarkempia kuvia " Sitä sitten facebookissa pähkäiltyäni mies tuli viiden minuutin päästä kotiin ja sanoi, että järkkäri on tilattava ja on jo katsonut millainen tilataan. Siis tuo oli nyt sellainen yhttensattuma ja ajatusten kohtaaminen ettei kerrassaan enää voitu jättää tilaamatta. Hän ei ollut siis nähnyt kirjoitustani tai kuvailujani, saati että oltaisiin moneen viikkoon puhuttu kamerasta yhtään mitään. Nyt ei muuta kuin odottamaan. Olen niin onnellinen.

Mukavaa viikkoa kaikille ja viikonloppuna sitten Siivouspäivään ( http://siivouspaiva.com/ ) kaikki ketä ajatus miellyttää ja ketkä pystytte. Minä lähden Helsinkiin tyttöjen reissulle ja kierretään tori jos toinenkin :)

Haaveita kesästä..

Minä se olen kyllä aina pitänyt kesästä ja paljon. Voi niitä lapsuuden pitkiä ja lämpimiä kesiä kun kylän raitilla kuljettiin heinänkorsi suussa tai kirmattiin hevosilla satulan kanssa tai ilman, vai miten ne meni. Kutakuinkin osiltaan noin :)

Pidän minä syksystä ja keväästäkin paljon. Talvikin on ihan kiva, ollessaan kunnon talvi. Ei niinkään tälläinen loputon marraskuu, mitä tänä talvena pitkälti on ollut.

Viime kesänä me asuttiin jo omaa kotia ja tehtiin paljon ulkopuolen remppaa talon suhteen. Pihaa harvennettiin niin, että siellä mahtui liikkumaan muutoinkin kuin viidakkoveitsen kanssa. Täällähän ei pihaa oltu hoidettu vuosiin, ainakaan kymmeneen, ehkä pidempäänkään aikaan. Tänä kesänä on tarkoitus saada pihasta hieman viihtyisämpi ja esimerkiksi kasvimaa ja muut istutukset on haaveissa ehdottomasti kyllä. Noh sittenhän siitä päästään siihen isompaan muttaan : En todella ole mikään varsinainen viherpeukalo. Haluaisin kyllä kovasti olla, mutta jostain syystä aiemmat istutukseni ovat aina menneet vähän niin tai näin mönkään. Juurikin saan kasvamaan herneen ja basilikan, mutta jo esimerkisi tomaatin sato on yleensä kokonainen yksi tomaatti. Innolla, mutta myös kauhulla odotan istutusten alkamista. Siihen asti tunnelmoin näitä anopin mökin istutuksia " Enhän mie muuta kun tuikkasin siemenet multaan, niin siitä ne kasvo ". Niimpä.

Tässä muutama muukin kuva kesästä, ai että. Veneily ja onkiminenkin on mukavaa puuhaa. Kalamiehen tyttö :)

Harmia ja huoltakin viime päivissä on ollut haaveiden lisäksi. Meidän rakas ja tärkeä pupu on huolen aiheuttaja. Väsymystä ja vanhuutta on ilmoilla paljon. Nyt mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mihin saakka ystävä jaksaa.  Viime päivien ruokailut on hoidettu pipetillä ja tänään vointi on ollut hieman parempi onneksi. Niin iloa ja rakkautta kuin lemmikit tuovatkin, niin toisinaan myös huolta. Ilmankaan ei kuitenkaan osaa, saati edes halua olla. Mielellämme pidettäisiin pieninkin nassikka vielä kotona. Pitäkää peukkuja, että yhteinen taival vielä jatkua saisi <3

Nyt masun viereen maaten. Käytiin meksikolaista syömässä ja hyvää oli.

Heipat ja hyvää viikon jatkoa.