Piilossa pihassa / terveisiä metsästä

Heippa hei ja terveisiä aamun metsälenkiltä ja terveisiä pihan perukoilta.  Meillä suurinosa pihaa ulottuu rinnetontilla alasviettäen metsänreunaan. Vaikka meillä täällä on naapureita, niin olen hyvinkin kiitollinen tontin rauhasta ja siitä, että naapurin tontti on täysin eri korkeudella kuin meidän tontti. Tontin perukoilla ollessa tuntuu melkein  kuin naapureita ei edes olisi, eikä kadunkaan satunnaiset kulkijat häiritse. 

Toinen tontti meidän vieressä on tyhjä. Tyhjä tontti on lohkottu ja myyty erilleen meidän tontista. Tuolloin tontin osti perhe, jonka piti tontille rakentaa, mutta monen mutkan takia he myyvät tonttia nyt eteenpäin ja ovat myyneet jo aika pitkäänkin. Muuttaessa asennoiduttiin toki siihen, että naapuriin tulee uusi talo joskus, mutta nyt kun projekti on venynyt melkein kolme vuotta, niin hiljalleen ajatus tuntuu kaukaisemmalta ja kaukaisemmalta. Toisaalta taas rahallisesti ei ole minkäänlaista vaihtoehtoa hankkia tuota osaa takaisinkaan, eikä myöskään tarvetta niin suurelle tontille olisi. Edelleen tilaa on varsin riittävästi.

Noniin, ajatus karkaa.. 

Takatontti on suht varjoisa, jonka vuoksi alkukesällä ja kesällä tuolla ei tule vietettyä jatkuvasti aikaa, kun vielä auringosta haluaa kaiken irti. Loppukesästä ja syksyllä tuolla on kuitenkin ihan tosi ihanaa viettää aikaa ja varsinkin nyt kun saatiin asennettua  paviljonki / katos terassin päälle. Enää sadekaan ei haittaa. Tänään kipsuttelin lukemisineni tuonne muutamaksi tunniksi ja napsin samalla muutaman kuvankin. Kanervat keräsin aamulenkillä metsästä. Alinkuva koirien kanssa on otettu vuosi takaperin elokuussa. Tänään metsälenkillä kamera ei ollut mukana.

Kenties saan pikkuisen piilopirtin kuvattua joskus kunnollakin.

Eilinen kirpputori tapahtuma Siivouspäivä meni hyvissä tunnelmissa ja hyvässä säässä myyden ja mukavia ihmisiä tavaten. Viereisiin paikkoihin sattui kaksi mukavaa uutta tuttua ja meillä kolmikolla sujuikin päivä onnistunein tunnelmin. Myös nämä kaksi muuta oli vieraita toisilleen, mutta miten hyvin meillä sujuikin päivä. Ihanaa kun tapaa tuollaisia ihmisiä. Hyvä mieli jäi ja voi kyllä : täällä jo Taas odotetaan seuraavaa Siivouspäivää.

Terveisiä kaikille, mukavaa sunnuntain jatkoa ja kuullaan taas. Täällä herkutellaan pian lasagnella, jossa lasagnelevyt korvataan kesäkurpitsalla. Pitihän tuota hittiä kokeilla. Tuoksu on ainakin niin hyvä.

kettuja, reppuja.

Kettureppu, Fjällräven kånken, tuo reppu joka vilisee katukuvassa nykyään hyvin tiuhaan ja jatkuvasti, sellaisen minäkin hankin uuden. Minulla on kettureppuja jo kolme, viininpunainen, keltainen ja nyt uusimpana musta. 

Tämän uusimman myötä minulle muistui muisto, joka nyt jo naurattaa. En ole koskaan ollut  mitenkään trendien perään ja oikeastaan minua ei ole kiinnostanut ollenkaan mikä vaate tai asuste on suosiossa, varsinkaan näin aikuisena, nuorempana tai vanhempana aikuisena. Oman makunsa tiesi myös ylä-asteikäinen Miia, jolle äiti erehdyksessä suosittele nappiverkkareita 90-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin otin jalat alleni paikallisessa vaatekaupassa ja ovet paukkuen hävisin takavasemmalle. Käytävät vain raikasin kun julistin " etten halua samanlaisia kuin kaikilla muilla. " Kettureppu oston myötä samaa ajatusta myös pienesti hiipi mieleeni, mutta hitsi : olen käyttänyt näitä reppuja jo monta vuotta ja käytän edelleen nyt ja varmaankin myös silloin kuin näiden suurin suosio laskee. Näitähän tulee, näitähän menee, mutta tässä vaiheessa tiedän jo aika mukavasti mistä itse tykkään.

Niin ja sitten sellainen ikuisuushaave on tullut taas mieleeni : Vaatteiden ompelu. Kyllähän nyt osaan ommella hyvinkin suoraan tai muuten jotain pientä, mutta että vaatteita, saati vaatteiden kaavoitusta. Vaatteiden tekemisen taidon haluan opetella ehdottomasti vielä joku kaunis päivä ja hurauttaa tuhannen tunikaa, mekkoa ja puseroa. Sellaisia, joita ei tule jatkuvasti vastaan. Niimpä niin :)

Alla kuva näistä niin ihanista repuista ja laitetaanpa samaan syssyyn kuva myös kengistä, joilta kaduilla ei vain voi välttyä ja joille olen aikalailla merkkiuskollinen, vaikken merkeistä niin juuri muuta tiedäkkään.

Tämän kuvan myötä lähdin illaviettoihin tässä taannoin kesällä..

Lauantaina on muuten taas yksi ehdoton lempparitapahtumani ikinä : Siivouspäivä ( klik ) kirpputori. Itse lähden tapahtumaan myyjäksi tälläkin kertaa ja suositten lämmöllä valtakunnalista tapahtumaa jokaiselle kynnelle kykenevälle, joka kirpputoreista yhtään perustaa.

Mukavia elokuun viimeisiä päiviä tänne poikkeaville. Itselle syksykin on taas jo tervetullut. Syksy, syksyn ruska, villasukat, kynttilät, leivinuunin lämpö..

Ajatuksia kesän tapahtumista / auringonkukat..

Heippa taas ja ihan ensimmäisenä kiitoksia kaikille edelliseen kirjoitukseen kommentoijille. Oli kiva saada mielipiteitä muidenkin blogimieltymiksistä ja vastailen vielä erikseen jokaiseen. 

Tänään pyörähdin tosiaan tuolla Ravintolapäivä tapahtumassa. Meidän Lahti on kyllä joidenkin ulkotapahtumien suhteen aika onneton kaupungin kokoon nähden. Ravintolapäivässäkin myyjiä oli vain kourallinen ja esimerkiksi suolaisten ostamisen mahdollisuus oli ihan muutamassa kojussa. Kakkupalat haettiin ja muuten ruokailtiin sataman ravintolassa.

Minä tykkään ihan tosi paljon ulkotapahtumista ja tykkään paljon myös Lahdesta, mutta aiemminkin olen todennut ettei nuo kaksi ihan käsikädessä kulje. Esimerkiksi pihakirppurtori tapahtumia on todella vähän, mutta heinäkuun joka tiistaina järjestettävä sataman peräkonttikirpputori on mielestäni näyttänyt sen, että osallistujia myyjinä ja ostajina voisi riittää useimpiinkin tapahtumiin. Siellä osallistujia riitti yllinkyllin ja hieman enemmänkin. Niin, aina kai voisi itsekin olla alulle laittaja tapahtumiin, mutta en oikeastaan ole yhtään organisoija, vaikka myyjänä ja ostajana mielellään tuollaisissa olenkin mukana.

Valtakunnallinen Siivouspäivä tapahtuma on muutaman viikon kuluttua ja sinne aion ehdottomasti kimpsuineni ja kampsuineni taas myyjäksi. Toukokuussa onneksi oli täälläkin jo hieman edellistä kertaa enemmän osallistujia. Noh, niin tai näin niin ensi kerralla Ravintolapäivän sattuessa suuntaan nenän kohti Helsinkiä. 

Eipä tässä muuta kuin mukavaa viikonalkua kaikille ja on ihan tosi ihanaa kun lämpöä on luvattu koko pitkälle viikolle. Tulihan se kesä lopulta ja näin elokuussa jotenkin on unohtanut jo kylmän ja sateisen alkukesän. Rakas aurinko, ihana lämpö, auringonkukat ja aika kaunis uusi täkkilöytö kirpulta kukkien takana..

Kipot, kupit ja muutama ajatus blogeista..

Heippa ja leppoisaa lauantaita  ^^ 

Jotenkin on ollut useampi päivä tunne, että haluaisin kirjoittaa blogiin, mutta samalla ei ole oikein ollut mitään sanottavaa tai kuvattavaa. Tämä blogi ja seuraamani blogit on minulle kuitenkin tärkeitä joten tehdään vaikka sitten tikusta asiaa ja kuvataan kippoja ja kuppeja ellei muuta. Jos nimittäin jotain, niin kupposia löytyy täältä torpasta.

Tässä hyllyllä onkin muutama kesän kirppulöytö yhdessä ja kun näitä purkkeja purnukoita kerää niin on mukava vaihdella näiden paikkoja. Yksi hylly ylemmäs, yksi alemmas, sentti tai toinen tuonne, tai edes vähän sinnepäin ja jo näyttää taas hyvältä ja muka paremmalta kuin aiemmin. Niin kauan kunnes taas asettelee jonkun lautasen uudestaan.

Tämän myötä muistankin erään ihmisen hyvinkin kärkkään mielipiteen blogeihin liittyen. Sattuipa kohdalle ihminen, joka ei millään ymmärtänyt sitä miksi joku tämmöistä tekee ja jotkut jopa saavat tuotteita tms bloginäkyvyyden myötä. Aijai, kyllä vaan ainakin tämä allekirjoittanut on saanut monen monta tuntia kulumaan lukemalla muiden kirjoituksia ja ennenkaikkea kuvia selaamalla ja monesti ideoita onkimalla. Toki harrastuksensa on kaikilla omansa, mutta minä ainakin viihdyn tämän parissa ja onneksi meitä / teitä muitakin on lukuisia lisää. 

Onko teille muille yleensä kirjoitus, kuulumiset, kuvat vai sekä että tärkeitä? Minä ennen kaikkea tykkään blogeista, joiden kuvat on omaan makuun. Toki monesti kirjoituskin on tärkeää, mutta itse en teksti välttämättä kaipaa, jos kuvista tykkään tavalla tai toisella.

Eilen olin katsomassa ja kuulemassa Haloo Helsinkiä ja tänään olen maakuntanmatkaillut parinkymmenen kilometrin päähän rannalle. Niin ja siirtänyt astioita ees ja taas. 

Huomenna onkin luvassa valtakunnallinen Ravintolapäivä, jolloin kuka tahansa voi pystyttää kojun, kioskin tai muun myyntipisteen päivänajaksi myymälleen ruualle. Ravintolapäivästä löytyy lisätietoa ainakin facebookin kautta, mutta tällä hetkelle linkitys ei toimi, enkä näinollen enempää tähän tälläkertaa lisää. Itse osallistun tapahtumaan asiakkaana, mutta miksen joskus myöskin myyjänä.

Nyt muihin menoihin, kuullaan taas :)

Katse eteen ( ja suupielet ylöspäin )..

Kolme viikkoa, kolme ihanaa ja aikalailla täydellistä viikkoa takana. Loma ja lomalla pitkiä aamuja, vielä pidempiä iltoja, kuljeskelua takapihaa ristiin ja rastiin, terassilta toiselle, kirpputoreja, ulkotapahtumia, ystäviä, ekstemporelähtöjä mustikkametsään tai Tampereelle. Aikataulutonta ja huoletonta vapaata aamusta iltaan, illasta aamuun. 

Akut on ladattu, joten hitsi vieköön ja hiiteen alakulo, niin loman kuuluukin loppua ja arjen alkaa, arjen viedä mennessään. Tällähetkellä päällimäisenä tunteena takaraivossa jyskyttää kuitenkin ajatus, kuinka loman soisi jatkua hetken vielä, edes päivä tai kaksi. 

Oikeasti minulla on työ josta pääsääntöisesti tykkään, ehdottomasti. Paikka jonne on helppo ja turvallinen palata ja ihmiset joiden kanssa viihdyn. Työ ja arki, jossa ei sen koittaessa ole ollenkaan hankala olla. Ylipäätä minulla on työ mitä tehdä. Itsestäänselvää työ ei ole, edes niille joiden halu ja taito olisi kuin pienessä pitäjässä. 

Mietin ja muistan miltä tuntuu ihmisen palata töihin, joissa päällimäiset tunteet paikasta on jotain ihan muuta ja jokainen kerta töihin lähtö tuntuu pahalta. Sellaisestakin on kokemusta ja omakohtaisena kokemuksena sen tunteen muistan vielä hyvin pitkänkin ajan jälkeen. 

Katse eteen ( ja suupielet ylöspäin )

Loman loppuessa on jo tässä kuussa vaikka mitä mukavaa luvassa ja jo ensi perjantaiksi on tiedossa jotain erityisempää, kun lähdetään katsomaan ja kuulemaan Haloo Helsinkiä.

Eilen vietettiin isolla ja ihan tosi mukavalla porukalla ystävän kolmekymppisiä ja kyllä jäi monta makoisaa muistoa tuostakin illasta. Muistojen lisäksi jäi myös väsymys ja tämä sunnuntai vietetäänkin lähinnä sohvan pohjalla ylläolevat karvakorvat kiinni kyljessä. Mamman lämpöpatterit :)

Leppoisaa sunnuntaita tänne poikkeaville ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille, kuinka ikinä sen vietättekin.

Kyllä tämä tästä, ei epäilystäkään.

Iloisia, punaisia.

Kotona taasen, mukavan mökkeilyn jäljiltä. Ihana mökki, ystävät, sauna, päijänne ja paljussa kylpeminen. Tykkäsin paljon, mutta vaikka kuinka mukavaa on poissakin käydä niin aina on myös ihana kotiin palata. Ukkeli oli tehnyt ruuan, koirat oli jopa eilistä iloisempia, kirsikat entistä punaisempia. 

Meillä on kirsikoita tänä vuonnaa ensimmäistä kertaa paljon. Meillä kasvaa pihassa kaksi kirsikkapuuta ja parin aiemman vuoden sato on ollut yhdellä kädellä laskettavissa, mutta tänä vuonna kirsikoita tulee ja tulee. Herkkuja on satoja ja päivässä tapahtuu jo hurja muutos. Muistatteko kun alkukeväästä kirjoittelin kirsikkapuusta ja keijuista? Liekkö sato sitten keijujen ansioita :)

Mukavaa sunnuntaita ja alkanutta elokuuta tänne löytäville. Täällä lomalainen viettää lomaa vielä viikon, vihiiii :)