Rakkaudesta ruokaan.

Meillä laitetaan ruokaa, paljon. Hyvää ruokaa ja monesti pitkän kaavan kautta. Ukkeli on vielä innokkaampi ruuanlaittaja, vaan tykkään tuosta hommasta minäkin. Sunnuntaina tein kasvislasagnea ja hitsi vie olipas aika hyvää. En ole kasvissyöjä, mutta mielelläni myös kasvisruokaa syön / teen. Nyt olen syönyt tuota ruokaa kolme päivää ja voin suositella kyllä. Yllättävän työläs tuo oli, että jos teet tätä, niin ota kunnolla aikaa. Miksei voisi käyttää pakastekasviksiakin, mutta itse tein kyllä tuoreista, joita meillä muutenkin käytetään lähes aina.

Ohje herkkuun täällä. Itse laitoin mausteita enemmän oman tuntuman mukaan. Lisäsin ohjeeseen myös porkkanaa ja aurajuustoa.

Huomenna ollaankin jo puolessa välissä viikkoa. Viime viikolla aloitin kundaliinijoogan ja huomenna menen sinne toistamiseen. Voi kyllä, tuli niin hyvä olo ja mieli tuosta, että aion ehdottomasti ottaa viikottaisista käynneistä tavan. Sain mukaan myös ystäväni, joten kaksinkertainen hyvä syy uudessa harrastuksessa samalla :)

Lisää kundaliinijoogasta täällä

Moikka!

Rakkaita esineitä haaste.

Haasteen nimi on Rakkaita esineitä. Tarkoituksena on esitellä kodistaan 7 esinettä, jotka ovat syystä tai toisesta rakkaita ja joista ei haluaisi luopua. Jokaisesta esineestä tulee laittaa kuva ja kertoa lyhyehkö tarina, miksi juuri se esine on rakas. Muista laittaa haaste eteenpäin.

Sain haasteen Sannalta blogista syvältä ja mielelläni tähän haasteeseen tartuinkin. Hassua kun eilen illalla mietin vastaavan haasteen laittamista ja tänään huomasin, että tälläinen jo kiertääkin.

Minunlaiselle fiilistelijälle, muistelijalle ja rakkaiden tavaroiden säilyttäjälle haaste oli hieman kinkkinen ja osa tavaroista ehkä jää uupumaankin kuvista. Kuvissa kuitenkin esineitä, joilla on ehdottomasti minulle arvoa.

Tämä teksti näkyy jostain syystä kokonaan "kuvatekstinä", mutta tähän hätään en osaa sitä muuttaakkaan.

1. Itkunalle. Tämä nalle oli alunperin kymmenen vuotta vanhemman siskoni, mutta ajautui minulle jo heti vauvana ja on kulkenut mukanani siitä saakka aina. Itkunalle lohdutti nimensä veroisesti jo pienenä surun sattuessa ja niin ollen itkunalle lohduttaa minua myös edelleen. Tämä nalle on kiertänyt kodista kotiin ja aina ollut näkyvällä paikalla, niin myös nykyään.

2. Rakkaan edesmenneen isotätini, Helmitätini arabian lautaset ovat kauniit ja muistuttavat rakkaasta ihmisestä edelleen. Minulla on useampia muitakin astioita tädiltä, mutta nämä pääsisvät mukaan tälläkertaa.

3. Nahkalaukut kirpuilta. Päivittäisiä käyttötavaroita rakkaan harrastukseni parista. Muutaman euron löytöjä ja omaan tyyliini sopivia.

4. Vanhat valokuvat. Kuvissa on sukulaisteni kuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Rakkaita ihmisiä ja niin kauniita ovat nuo vanhat mustavalko kuvat mielestäni. Muutenkin valokuvat ja kuvaus on itselleni todella tärkeitä.

5. Olen tietoisesti hankkinut kauniita astioita, jotka ovat näkyvillä keittiömme avohyllyillä. Mmmm. Osa astioista on sukulaisilta tai ystäviltä ja siksikin tärkeitä, mutta myös kauniita katsella ja ehdottomasti iso osa sisustustamme.

6. Punaiset huopikkaat rakkaalta ukkeliltani. Ukkeli on minulle kultaakin kalliimpi ja esimerkiksi nämä huopikkaat symboloi sitä, miten paljon hän näkee minun eteen. Nämä tuli useamman mutkan kautta eräs kaunis talvipäivä minulle yllätyksenä joitakin vuosia takaperin. Olen saanut näistä paljon kommentteja liikkuessani ja voi, että : ihanimmat ja omimmat kengäthän nuo onkin <3

7. Tämä moneen kertaan kuvattu olohuoneen pöytä on talomme vanha, vanha saunanjakkara. Koti on todella rakas paikka ja on ihana hyödyntää talon vanhaa muistoa omassa kodissa. Pidän tästä enemmän kuin paljon ja muutama maalipilkku kertoo viime kesästä, jolloin talo maalattiin ulkopuolelelta jakkaraa hyödyntäen.

Tämäpä oli mukava haaste :) Haasteeseen haastan jatkossa 

Hannan blogista varpaat kippuralla

Ennen blogista casa-x

Marjaanan blogista pilviraitti

Syyskuun tullen.

Viimeisiä samettikukkia viedään ja syksyn ensimmäisiä kynttilöitä poltellaan. Omenat on enemmän kuin valmiita. Niin kuin tykkäänkin kesästä ja auringosta, niin hitsi vieköön tällä hetkellä syksy tuntuu niin ihanalta vuodenajalta.

Huomenna herään ilman herätyskelloa. Ukkeli lähtee Helsinkiin ja minä menen joko Taidelauantain tapahtumiin tai vietän päivän kotona, vaikka sitten vällyjen välissä. On ihana, kun ei tarvitse aikatauluttaa menoja ( vaikka joskus tuo verottaakin ihmisten tapaamista, kun niin mielelläni menen ekstempore menoihin, mielummin kuin sovin kalenterin kanssa tapaamisia ) Noh, tällänen olen ja kyllä ne tärkeimmät pysyy elämässä, vaikka jatkuvasti ei näkisikään. Toki suhteita pitää välillä hoitaa myös kellon kanssa sovitusti, vaikka se ei omimmalta tunnukkaan. Sitten on myös niitä rakkaita kauempaa, joiden kanssa päivät sopii erikseen, koska välimatka niin vaatii. Se onkin eriasia se :)

Tänään kuitenkin koti ja meijän oma porukka <3

Minusta nämä purnukat on aikasen kauniita. Näitä viime talven ruostutin lumisateessa ja kevään tullen kaivoin lumen alta kotiin esille :) Pitsi on mistä lie kulkeutunut.

Mukavaa viikonloppua kaikille poikkeajille :) !