Iloa musiikista, iloa keikoista..

Aijai kyllä oon nyt hyvillä mielin. Tuli taas yhennen kerran todistettua, että tykkään käydä musiikkia kuuntelemassa ja keikoilla tosi paljon. 

Eilen olin kuuntelemassa Tyrävyötä paikallisessa kuppilassa. Tyrävyö on itselle sellanen yhtye, joka on merkinnyt nuoruudessani tosi paljon ja jota on tullut nähtyä kerta, jos toinenkin. Useampi kymmenen kerta. Olen sitä ikäluokkaa ja sitä seuruettä, joka on nuorena kuunnellut apulantaa, tehosekoitinta ja tyrävyötä. Tuo on sellainen musiikin kolminaisuus mitä tosi moni on kuunnellut ja jonka kuulijoissa on paljon ollut samanhenkisiä ihmisiä. Sitten oli myös sellainen vähemmän tunnettu yhtye kuin nollaseiska, minkä lukisin usempien ihmisten suhteen samaan kokoonpanoon.

Tehosekoitinta ja apulantaa aloin kuuntelemaan heti 13-vuotiaana ja aika uskomatonta kyllä niin tykkään kummastakin edelleen. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen.

Tehosekoitin on ollut itselle siitä lähtien niitä tärkeimpiä ja parhaimpia yhtyeitä mitä tiedän. Harmikseni kokoonpano on hajonnut jo useampi vuosi takaperin, eikä keikoille enää pääse. Musiikki ja levyt soi kyllä säännöllisesti edelleen.

Apulannan kuuntelu väheni välillä vuosiksi lähes kokonaan, mutta kun apulannan laulaja oli Vain elämää ohjelmassa niin sain uuden kipinän yhtyeeseen ja nyt olen kuunnellut yhtyettä vanhoin ja uusin korvin ja ensi viikonloppuna menen vuosien tauon jälkeen yhtyettä kuuntelemaan. 

Tyrävyöhön tutustuin 17 vuotiaana ja silloin tuli muutama vuosi käytyä keikoilla tiuhaankin. Tyrävyötä en välillä kuunnellut lähes ollenkaan ja yhtye olikin useamman vuoden poissa ja musiikkia tekemättä. Viime elokuussa tyrävyö teki vuosien tauon jälkeen ensimmäisen keikan ja tottakai oli pakko lähteä verestelemään muistoja ja mukavaa oli. En ole kuunnellut tyrävyötä niinkään enää paluunkaan jälkeen, mutta elokuinen keikka oli ihan mahtava muistojen kannalta ja eilen kun he saapuivat meille tänne Lahteen niin tottakai menin myös täällä keikalle. Tyrävyöhön liittyy musiikin lisäksi muitakin muistoja ja näinollen eilinen oli kyllä hyvänmielen ilta. Onneksi lähdin.

Aikanaan kun on vuosia kolunnut keikkoja kymmeniä ja satoja niin vitja mikä tunnelataus ja onni on noilla käydä edelleen, vaikka harmillisesti enää ei ole sellaisia mitä niin usein ehkä haluisikaan nähdä . Niin se vaan on iän myötä ettei enää jaksa tai niin usein haluakkaan käydä. Ehkä ihan hyväkin ettei enää kuitenkaan joka viikonloppu tai joka toinenkaan viikonloppu lähde. Onhan tässä elossa niin paljon ihania muitakin juttuja, mutta niin ne on kivoja nuo keikat myöskin.

Festarit on myös sellaisia, joissa olen aikanaan käynyt ihan tosi paljon. Nimenomaan suomen festareilla. Isoimmista olen käynyt ainakin Down by the laiturissa, ruisrokissa, provinssirokissa, ankkarokissa, ilosaarirokissa, sauna open airissa ja mitähän muita lie. Toisissa noista useamman kerran. Nykyään olen kyllä sen verran mukavuuden haluinen etten välttämättä leirintäalueelle kaipaa, mutta ehottomasti muuten voisin kyllä lähteä edelleen ja ruisrokki on hieman mietintämyssyn alla tulevan kesän suhteen.

Tulipa tästä aika erilainen kirjoitus ja aihe mitä tähän saakka, mutta toivottavasti joku jaksoi tämänkin. Tätä oli mukava kirjoittaa ja hyvä mieli tuli kirjoituksesta kuin aiheesta.

Mukavaa sunnuntaita kaikille. Minä haen päänsärkypulverin ja limukkaa. Kyllä noilla pitkillä illoilla ja oluilla on tämä kääntöpuoli seuraavana päivä, vaikka niin mukava itse ilta olisikin.