Kesä kipsuttelee loppumetrejänsä..

Elokuu, elokuun puoliväli ja kesä kiirehtii viimeisiään.

Luulin tosi kauan, että kesä on suosikki vuodenaikani. Tai luulin ja luulin, niin se varmaan olikin. Ja kyllä kesästä kovasti tykkään edelleen, mutta muutama viime vuosi on kevät ollut se ehdoton ykkönen itselle ja syksy seurannut toisena. Kesä, kesän valo, lämpö ja kukinnat, ulkotapahtumat, aamupalan syöminen terassilla ja reissailu vapailla on ehdottomia, ihania ja kovasti odotettuja. Välillä kuitenkin käy niin, että kesään pistää enemmän odotuksia kun olisi tarpeenkaan. Taas kuvittelin, että vietän koko loman ulkona. Satamassa, piknikillä, pihaa kuopsutellen. En viettänyt, koska kaksi ensimmäistä viikkoa satoi oikeastaan aamusta iltaan ja muutti hieman suunnitelmia. Loppuloma meni sitten säänkin puolesta paremmin ja kaikkiaan toki loma on loma säästä riippumatta. Tämäkin loma ja kesä oli ihan erityisensä, jo naimisiinmenon ja Barcelon reissun takia. 

Kesän loppupuolella huomasin, että kyllä se tasainen arki on itselle tärkeä. Niin se on, tänäkin vuonna. Töihin ei harmittanut palata. Tänäkin vuonna kaivan villasukat hyvissä ajoin esille, tuoksuttelen viileitä syysaamuja, odotan viikonloppua ja pidän pimenevistä illoista 

Tarkoitus oli kerätä kuvia kesän menoista. Kuvia selatessa huomasin, että menoista ei ole niinkään kuvia, mutta kesän yksityiskohdista on ja monet niistä liittyvät kesän yksiin parhaisiin asioihin ; kukkiin, syömiseen ja kirpputoreihin. Tänään vietin pihalla monta tuntia ja napsin kukkia pois. En viimeisiä, mutta enää muutamat jäi vielä viikoksi, ehkä kahdeksi.

Tässä kuvia näistä, tänä kesänä ilahduttaneista. 

Mukavaa sunnuntaita ja kiitoksia kommenteista, joita sain blogin paluuseen liittyen <3

Täällä ollaan, kuitenkin. Terveisiä rintamamiestalosta.

Huh. Apua, mistähän aloittaisi. Uskomatonta miten vaikea on kirjoittaa kun tauko pitenee, viikot vierii ja kuukaudet kuluu. Olen kuitenkin saanut muutamia kyselyjä blogiin liittyen ja blogiin jatkoon liittyen. Tämä on ollut minulle kovin mieluisa ja rakas harrastus, mutta jostain syystä hiljaisuus on jatkunut jo maaliskuusta alkaen. Eli hei ja lämmin tervehdys sinulle joka ikinä koskaan vanhana tai uutena tänne poikkeat.

Näiden kuukausien aikana on tapahtunut paljon ja toisaalta sopivasti asiat pysyneet uomissaan. On vietetty arkea, juhlaa, töitä, lomaa, remontoitu kotia, käyty kirpuilla ja niin ; vaihdettu siviilisäätyä.

Meidän koti sai odottelun jälkeen vihdoin ja viimein uuden katon. Vuosikymmeniä vanha vihreä katto sai väistyä uuden tummanharmaan peltikaton tieltä. Kylläpän saikin koti ryhtiä ja paljon. Myös vanha ja aika kamala kivisokkeli sai uuden tasoitteen ja maalin pintaan. Sokkelista ei ole kuitenkaan toistaiseksi kuvaa, koska ikkunanpielet ja oviaukot on vielä kesken. Hyvältä näyttää kuitenkin.

Sisällä ei ole tehty mainittavia remontteja. Suurin on kodinhoitohuoneen tapetointi. Aivan ihana eco happyn sininen kukkatapetti löytyi lähes sattumalta k-raudasta. Tämä tapetti oli helppo laittaa ja koska sarjalla on muitakin aivan ihania, värikkäitä ja samalla raikkaita kuoseja niin meille kenties tulee lisääkin eco happyn tapettia myöhemmin.

Kirpuilla on käyty niin ostajana kuin myyjänä. Tällähetkellä tavoite on ennenkaikkea myydä rompetta ja muutaman viikon päästä onkin taas valtakunnallinen siivouspäivä tapahtuma, minne myös minä menen myymään.

Ja tottatosiaan isoin juttu on kaikekti naimisiin meno. Ensi viikolla tulee kuukausi täyteen rouvana. Ukkelin kanssa ollaan oltu yhdessä noin yhdeksän vuotta ja naimisiin menimme maistraatissa, kenenkään tietämättä. En kuuna kullanvalkeana osaa kuvitella mitään tai ketään kenen kanssa olisi parempi olla kuin hänen, ukkelin :)

No juu, katsotaan saanko tästä puhtia jatkoon. Toivotaan, tarkoitus olisi ja nyt ainakin sukellan muiden blogien pariin. Tosi pitkästä aikaa.

Ketunkololla nimen takaa minut tavoittaa paremmin instagramissa, mutta jäämpäs jännittämään löytääkö tännekin vielä joku :)

Pääsiäinen..

Heippa ja kivoja ja onnistuneita pääsiäisen päiviä tänne blogin puolelle. 

Olen ollut vapaalla koko viikon, mutta vähän lennossa sinnetänne. Alkuviikon olin vanhempien luona kotikylillä. Reissussa oli hyvää kuin huonoakin. Lapsuuden ystävän kanssa löydettiin toisemme joku vuosi sitten uudestaan ja ollaan sen jälkeen pidetty paljon yhteyttä ja nähty muutama kerta. Tälläkertaa vietettiin aikaa tunnista tuntiin. On ihanaa kun elämässä on ihmisiä jotka tuntee aikalailla läpikotaisin. Hyvä, että on ystävä kuka tietää omista lähtökohdista, kasvujen iloista ja kivuista niin paljon mitä minusta tietää hän. Harmiakin reissuun mahtui, mutta onneksi ei mitään mitä ei korjaisi. 

Eilen oltiin muuttoapuna ukkelin veljelle ja tyttöystävälle. On mukavaa auttaa mukavia ihmisiä, mutta voi miten kivaa oli kantamisten jälkeen palata valmiiseen kotiin.

Nyt täällä lämpiää leivinuuni ja uunissa pata. Alhaalla lämpiää puusauna ja voin kertoa ettei täällä suunnitella lähtöä tänään suuntaan tai toiseen. Muutama maalausprojekti odottaa tekijäänsä, mutta onneksi vapaita on vielä muutama ja asiat voi tehdä tai jättää tekemättä, juuri niinkuin itse tahtoo.

Kuullaan taas!

Purkutalosta pelastettu..

Heippa pitkästä aikaa :) Blogissa on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla, mutta nyt vihdoin hei myös tänne. 

Kotona on paljon viime aikoina tapahtunut, mutta aikaiseksi en ole saanut kirjoittaa. Viime viikonloppuna koin kuitenkin  onnenkantamoisen josta on ehdottomasti kirjoitettava. Sunnuntaina nimittäin pääsin hylättyyn ja unohdettuun, pian purettavaan taloon kurkistelemaan luvan ja ajan kanssa. Omistajat tietävät rakkauteni ja kiinnostukseni vanhoihin taloihin sekä tavaroihin ja näinollen ennen viimeistä purkutuomiota sain luvan hakea pois mitä mielisin. Uutisen kuultuani hihkuin ääneen ja jouduin juoksemaan hetken ympyrää. Tiesin, että odotettavissa voi olla mahdollisia aarteita. Aarteita todella oli, vaikka iso osa esimerkiksi huonekaluista oli jo kauan sitten viety pois. Mukaani lähti kuitenkin pakettiautollinen tavaraa. Tavaroissa mukana oli mm vanha liinavaatekaappi ( Rakastuin! ), pinnatuoleja, vanhoja puulaatikoita 7 kpl, valokuvakehyksiä, pari naulakkoa, muutamia astioita ja puutynnyri. Uskomatonta, uskomatonta.


Talolla ja näillä tavaroilla olisi varmasti tuhat tarinaa kertoa.


Ja kyllä, tavaroiden entiset omistajat tietävät, että näillä olisi ollut ehkä rahallistakin arvoa. Rahalla ei kuitenkaan ollut näiden kohdalla merkitystä. Merkitystä oli tavaroiden arvostamisella.

Nyt olen kuitenkin taas hieman hopulla liikkeellä niin kuvaan ja kerron tavaroista myöhemmin lisää, mutta alkuun tämmöiset terveiset teille tänne löytäville.

Hiljaisuudesta huolimatta huomasin ilokseni tänne löytäneen muutaman uuden lukijan, siispä lämpimästä tervetuloa <3

Nyt on kiirus, mutta palataan, palataan :) !

Maalari maalasi. Ei kuitenkaan punaiseksi, vaan turkoosiksi.

Terveisiä tänne blogin puolelle ja leppoisaa lauantaita. Kiitos viime kerran kommenteista. Kun tämä kirjoittelu ei ole kovin aktiivista viime aikoina ollut, niin kylläpä  tulee hyvälle mielelle kun huomaa ainakin muutamien edelleen tänne löytävän. Olen saanut myös muutaman haasteen esimerkiksi blogin alkuun liittyen ja yritän kyllä haasteisiin vielä vastata. Kiitos niistäkin :)

Viime viikonloppuna maalasin eteisen yhden seinän turkoosiksi ja kylläpähän teki hyvää kodille ja mielelle tuo uudistus. Kotia on kyllä kiva laittaa ja esimerkiksi seinän maalaaminen on suht näkyvä muutos ja oikeasti enemmänkin pitäisi tuollaisia tehdä jos yhtään siltä tuntuu. Kyllä kuppien siirtely paikasta toiseen on virkistävää myös, mutta näkyvämpiäkin muutoksia on välillä kiva tehdä.  

Kolme vuotta takaperin remonttien keskellä ja remonttien jälkeen ei kiinnostanut kotona mikään sisustamista suurempi, mutta onneksi motivaatio on palaillut hiljalleen ja aina hetkellisesti takaisin. On täällä meillä edelleen muutama isompikin remppajuttu kesken. Katon maalaaminen / vaihtaminen on isoin ja kallein tuleva remontti, mutta nimenomaan talouden vuoksi odottanee vielä ainakin kesän tai kaksi..

Kuullaan taas  ( ja jos useammin kuvia haluaa nähdä niin minut löytää instagramissa nimellä ketunkololla. ) Mää aion kattoo ihan just alkavan haluatko miljonääriksi ensimmäisen lähetyksen. Suomipop on minun suosikki radiokanava ja aamulypysy aamujeni ehdoton suosikki. Aamulypsyn Jaajo juontaa alkavaa miljonääriä ja jo sen vuoksi ohjelma kiinnostaa. Katotteko te muut siellä niin tulevan jakson? :)

Ajatuksia yksin ja yhdessä olosta / lauantai

Viime viikonloppuina on ollut menoa ja viikot on ollut täynnä. Ensi viikonloppuna on pikkujoulut ja Järvenpäähän lähtö. Varsinkin nämä viikonloppujen menot on ollut ja on jatkossakin mukavia, mutta joskus on parasta olla vain kotona. Tämän viikonlopun olen kotona ja luulen, ettei mikään voisi olla parempi paikka nyt. 

Kun on töissä, jossa ollaan hyvinkin lähellä muita ihmisiä ja tekemisissä joka hetki niin vapaalla kaipaan minä ainakin omaa aikaa ja rauhaa ehdottomasti. Tykkään työstä, tykkään kun saan tehdä ihmisten kanssa töitä ja tykkään myös siitä että töissä työkavereita, lapsia ja perheitä on paljon, tapaamisia kymmeniä ja kymmeniä päivässä. On ihana nähdä rakkaita ihmisiä tai välillä puolituttujakin vapaalla, mutta on kyllä hyvä olla myös yksin tai kotona omien kanssa.

Neilikat kuvassa siksi, että tässä reilu vajaa pari viikkoa sitten tuli ukkelin kanssa kimpassa eloa kahdeksan vuotta. Kahdeksan vuotta yhdessä ja onnellisesti, melkein kuitenkin jo yhdeksän tunnettu. Neilikat sain päivän kunniaksi ja kukista muutama kestää vieläkin, yhdessä eloa kestää ainakin. Onhan se nyt sattumaa, kohtaloa ja aika kivaa kun  rakas kumppani ja samalla niin hyvä ystävä löytyy saman katon alta. Mukavaa on myös se, että kuun vaihteessa tuli kolme vuotta siitä kun muutettiin nykyiseen kotiin, saman katon alle ja jo kolmannen yhteisen katon alle.

klementtiinit kuvassa taas siksi, että näitä menee ihan mielettömästi nyt. Vaikka kuinka mielestäni syön  monipuolisesti niin tosiaanko sitä elimistö kaipaa vitamiineja näin pimeän aikaan huomattavasti selvemmin?

Kaikki hyvin. Mukavaa viikonloppua kaikille ja kääk : täällä pilkistää aurinko. Uskomatonta. Lähden ulos, koirien kanssa :)

Merkkipäivä ^^

Toissapäivänä viikonloppuja toivotellessa mietin ettei ole juuri asiaa ollut vimeaikoina blogiin ja tässä jo sitä ollaan. Noo, onko nytkään niin oleellista, mutta blogiin kirjoittaminen, tai muiden kuulumisten seuraaminen on mukava tapa viettää sunnuntaita. 

Täällä on ollut tosi leppoisa ja rauhallinen viikonloppu. Eilen käytiin kylillä ja nakutettiin useampi tunti aitaa pihalle. Ensi viikonloppuna viimeistään saadaan aita valmiiksikin jo. 

Eilinen sisustusbloggaajien kirpputori Pasilassa meni ohi. Aina ei vain aika tai puhti riitä vaikka mitä kivaa olisi tarjolla. Nyt kuitenkin hieman harmittaa ja olisi vain pitänyt lähteä. Sellaistakin tuumin, että olisispas kiva järjestää täällä meillä Lahdessa vastaava tapahtuma. Muutamia samanhenkisiä bloggaajia täältä tiedän ja ehkä vain jossain vaiheessa pitäisi kysäsistä heiltäkin mahdollista mielenkiintoa tapahtuman järjestämiseen.

Tänään aamu alkoi letuilla ja päivä jatkui pulledporkilla, ukkelin tekemillä. Niin ja kukkiakin sain. Juhlittiin pienimuotoisesti minun syntymäpäiviä ja ukkelin ja minun 3-vuotis kihlapäivää. Hyvä me. Naimisiinkin voitaisiin joku kaunis päivä hyvinkin ehtiä. On hyvä olla yhdessä ja on tärkeä huomioida juhla arjen keskellä tai juhla pyhänä. Olen aina ollut syntymäpäivien perään ja vaikka ikä karttuu, eikä edes pyöreitä tule niin jotain erityistä on mukava tehdä. Tänä vuonna näin pienimuotoisesti, mutta hyvinkin niin mistä tykkään. Eikä tuu ikä yksin ei, viime viikolla huomasin yhden juonteen lisää, sellaisen hymyjuonteen.

Juhlista tulikin mieleen myös joulu. Joulu! Joulukuuta kohden mennään ja hitsi siinäpä on taas yksi juhla joka on yksi tärkeimmistä. Kohtahan se on aloitettava jo koristelu ^^

Heippa ja terveisiä kaikille ketkä tänne kurkistatte niin ja lämpimästi tervetuloa muutamalle uudelle lukijalle.

Myrskyn jälkeen on poutasää / aitaamaton aita..

Lauantai, tämä lauantai kun me vihdoin ja viimein rakennetaan aita meidän pihalle. Rakennetaan aita, koirat kirmaa vapaana ja illalla paistetaan nuotiolla makkaraa. 

Eipä ! Eipä, vettä tulee taivaan täydeltä taukoamatta ja ukkonen pauhaa suoraan kodin yllä. Hmm, noo minäpä sytytin kynttilät jo ennen puolta päivää. Jos aitaverkot on odottaneet jo vuoden varastossa niin eikö nuo lie odota siellä huomiseenkin. Tosin toivon, että illantullen helpottaa ja päästään aitaamisessa edes alkuun. Verkko meillä on ollut jo viime kesästä saakka, mutta tolpat ja muut tarvikkeet hankittiin vasta eilen. 

Kun asuu vanhassa talossa ja remontoitavaa on paljon niin jotkut asiat vain siirtyvät. Onneksi ollaan jo voiton puolella niin monessa asiassa mitä kunnostukseen tulee niin yhden aidan kanssa ei ole oikeastaan kiire, ei mikään.

Syksy, syksy, syksy. Kuinkahan monesti voin sanoa tai kirjoittaa kuinka syksy on ihana ja varsinkin tämä vasta vaihtunut vuodenaika on kerrasta toiseen mieleeni. Jos vettä sataa viikosta toiseen niin kyllä sekin tökkii jossain vaiheessa, mutta tässä vaiheessa vielä odotan ruskaa ja kirpakoita syyspäiviä. Kevät, kesä, syksy. Ihania kaikki. Talvestakin tykkäisin mikäli olisi kunnon talvi, paukkuvat pakkset, pakkasen punaiset posket ja nariseva lumi kenkien alla. Ikävä kyllä talvi ei kovin usein ole sellainen, mutta jos talvessa ei ole muuta hyvää niin ainahan on joulu <3

Nyt hyvää viikonlopun jatkoa jokaiselle ja kuullaan taas.

Kipot, kupit ja muutama ajatus blogeista..

Heippa ja leppoisaa lauantaita  ^^ 

Jotenkin on ollut useampi päivä tunne, että haluaisin kirjoittaa blogiin, mutta samalla ei ole oikein ollut mitään sanottavaa tai kuvattavaa. Tämä blogi ja seuraamani blogit on minulle kuitenkin tärkeitä joten tehdään vaikka sitten tikusta asiaa ja kuvataan kippoja ja kuppeja ellei muuta. Jos nimittäin jotain, niin kupposia löytyy täältä torpasta.

Tässä hyllyllä onkin muutama kesän kirppulöytö yhdessä ja kun näitä purkkeja purnukoita kerää niin on mukava vaihdella näiden paikkoja. Yksi hylly ylemmäs, yksi alemmas, sentti tai toinen tuonne, tai edes vähän sinnepäin ja jo näyttää taas hyvältä ja muka paremmalta kuin aiemmin. Niin kauan kunnes taas asettelee jonkun lautasen uudestaan.

Tämän myötä muistankin erään ihmisen hyvinkin kärkkään mielipiteen blogeihin liittyen. Sattuipa kohdalle ihminen, joka ei millään ymmärtänyt sitä miksi joku tämmöistä tekee ja jotkut jopa saavat tuotteita tms bloginäkyvyyden myötä. Aijai, kyllä vaan ainakin tämä allekirjoittanut on saanut monen monta tuntia kulumaan lukemalla muiden kirjoituksia ja ennenkaikkea kuvia selaamalla ja monesti ideoita onkimalla. Toki harrastuksensa on kaikilla omansa, mutta minä ainakin viihdyn tämän parissa ja onneksi meitä / teitä muitakin on lukuisia lisää. 

Onko teille muille yleensä kirjoitus, kuulumiset, kuvat vai sekä että tärkeitä? Minä ennen kaikkea tykkään blogeista, joiden kuvat on omaan makuun. Toki monesti kirjoituskin on tärkeää, mutta itse en teksti välttämättä kaipaa, jos kuvista tykkään tavalla tai toisella.

Eilen olin katsomassa ja kuulemassa Haloo Helsinkiä ja tänään olen maakuntanmatkaillut parinkymmenen kilometrin päähän rannalle. Niin ja siirtänyt astioita ees ja taas. 

Huomenna onkin luvassa valtakunnallinen Ravintolapäivä, jolloin kuka tahansa voi pystyttää kojun, kioskin tai muun myyntipisteen päivänajaksi myymälleen ruualle. Ravintolapäivästä löytyy lisätietoa ainakin facebookin kautta, mutta tällä hetkelle linkitys ei toimi, enkä näinollen enempää tähän tälläkertaa lisää. Itse osallistun tapahtumaan asiakkaana, mutta miksen joskus myöskin myyjänä.

Nyt muihin menoihin, kuullaan taas :)

Iloisia, punaisia.

Kotona taasen, mukavan mökkeilyn jäljiltä. Ihana mökki, ystävät, sauna, päijänne ja paljussa kylpeminen. Tykkäsin paljon, mutta vaikka kuinka mukavaa on poissakin käydä niin aina on myös ihana kotiin palata. Ukkeli oli tehnyt ruuan, koirat oli jopa eilistä iloisempia, kirsikat entistä punaisempia. 

Meillä on kirsikoita tänä vuonnaa ensimmäistä kertaa paljon. Meillä kasvaa pihassa kaksi kirsikkapuuta ja parin aiemman vuoden sato on ollut yhdellä kädellä laskettavissa, mutta tänä vuonna kirsikoita tulee ja tulee. Herkkuja on satoja ja päivässä tapahtuu jo hurja muutos. Muistatteko kun alkukeväästä kirjoittelin kirsikkapuusta ja keijuista? Liekkö sato sitten keijujen ansioita :)

Mukavaa sunnuntaita ja alkanutta elokuuta tänne löytäville. Täällä lomalainen viettää lomaa vielä viikon, vihiiii :)

Tää on parasta just nyt, tää on parasta just nyt..

Niin. Olen tavattoman onnellinen ja tyytyväinen siitä, etten tänä kesänä, tälle lomalla suunnitellut mitään aikataulutettuja tai päivälleen sovittuja menoja. Viime kesä, tai varsinkin viime kesäloma meni jo vähän takapuolelleen liikojen menojen takia. En sitä heti lomalla tuntenut, mutta loppulomasta ja loman jälkeen tuntui että kellon kanssa sai kulkea pitkälti. Tänä vuonna tein tietoisen päätöksen loman suunnittelemattomuudesta ja tämä on sopinut  minulle. Täysin. Tällä viikolla, toisella lomaviikolla olen mm käynyt kirpuilla, syönyt mansikkakakkua, ulkoillut ja ollut kotona. Ennenkaikkea ollut kotona. Ei ole kodin voittanutta. 

Sen verran pitkälle olen saanut suunniteltua ( loman ainoa suunniteltu juttu ), että viikonloppuna lähden ystävien kanssa mökkeilemään. Luvassa ainakin saunaa, paljua ja hyvää seuraa. Tervetullut  ja iloinen vaihtoehto tähän väliin.

Nyt muiden blogien pariin, kuullaanpa ehkä siis :)

Ps : Huomasitko blogin uuden ulkoasun? Kaipasin raikastusta ja mielestäni sitä sain. Raikastusta! Minä, värien ystävä. No kaipasimpa kuitenkin :)

Opetustaulut / vinkki opetustauluista..

Olen pidemmän aikaa ihastellut opetustauluja, mutta koska hinnat on noussut pilviin niin en ole tauluja hankkinut tai sen enempää miettinyt. Tässä kuitenkin taannoin Hattaralandian ( klik ) Jaana kertoi taulujen uustuotannosta julisteen muodossa. Julisteita myy Taitoshop ( klik ) ja nuilla hinnoilla oli ehdoton tilata julisteet meillekin. Kahdeksan julisteen valikoimasta meille valikoitui niittyleinikki ja voikukka julisteet. Jaana teki julisteista taulut, minä laitoin julisteisiin ainoastaan julisteenpidikkeet. Julisteille pidikkeineen tuli 8,50 e / kpl hintaa ( + postit ). Aika tosi edullisia siis. 

Olen joskus aiemminkin maininnut etten ole niin merkkien perään. Kaunis on minusta kaunis, olkoonkin se sitten aarikkaa, finelliä tai vaikka tiimarin tuotantoa. Samaa mieltä olen myös siitä onko tuote alkuperäinen tai jäljitelmä. Tosi moni samasta tyylistä pitävä tuntuu olevan hyvinkin tarkka siitä kuka tai mikä valmistaja on. Eikä sillä, mikäpä siinä, kukin tavallaan ja kyllä meilläkin on vanhaa ja arvokasta kippoa tai kuppia tai laatulasia tietyiltä vuosikymmeniltä. Toisaalta meillä on kyllä esimerkiksi Englantilaista emalia paljon, joka on minusta ihan tosi kaunista, mutta ei taas varsinaisten keräilijöiden keskuudessa niin suosittua kuin kotimainen emali. ( Jaaha, taisin karata hieman aiheesta :) ) Samalla tavalla luulen, ettei ihan jokainen näitä julisteita kelpuuta, kun nämä ei alkuperäisiä tauluja ole. Hoksasiittehan mitä meinaan?

Tykkään ihan tosi paljon näistä, vinkki siis jos sinäkin pidät ja koulujulisteita olet joskus miettinyt.

Remontin iloa pitkästä aikaa / sisääntulo..

Tänään rautakaupassa käydessä päätettiin ykskaks yllättäen, että tulevalla viikolla viimein maalataan ulko-oven turkoosit pielukset uudestaan ja naputetaan ovenpielet paikalleen. 

Pari kesää sitten tehtiin iso remontti ulkopuolelle ( sisäpuoli onkin taas jo iso oma lukunsa ) ja tuli totaalinen remonttiähky. Turkoosit paneelit meinattiin jossain vaiheessa uusia ja maalata punaisella, mutta nyt kun tuota on katsellut kohta kolme vuotta niin hitsi vieköön : tuohan on kaikista paras tuohon ja turkoosi tuon kuuluukin olla. Löydettiin uusi ja jopa kirkkaampi sävy tuohon ja seinänputsin jälkeen turkoosi saa pitää pintansa, entistä hohdokkaampana. Ovenpielusia ei olla koskaan vaihdettukkaan, mutta nyt on sopiva hetki myös siihen.

Ylimmäinen kuva talosta on ennen remonttia, mineriittipintoineen ja vaaleansinisine sokkeleineen. Alemmat kuvat nykyhetkestä. Rappusethan on kuluneet ja sammaleen peitossa ja hyvä niin. Niitä en edes tahdo muuttaa tai uudemmiksi halua.

Nämä kuvat ei ole ehkä kuvauksellisesti kauneimpia, mutta kuvia siitä mitä meidän koti on joskus ollut ja mitä on nyt. Tämän rempan jälkeen kuvaa jatkosta luvassa. 

Koti, maailman paras paikka maailmassa <3

Lepposaa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

Vesipeuhuissa #rantakunnossa ja kysymys talosuunnittelusta..

Terveisiä Lahdesta Vesijärven rantamilta ja tarkemmin vielä koirien uimapaikalta. Meidän pikkumies karvatassu Aadolf on kova poika polskimaan vaan ei ole tänä kesänä vielä aiemmin uinut. Tänään herrasmies A pääsi kuitenkin uimaan ja noutamaan keppiä sydämen kyllyydestä, me muut keskitytttiin enemmän rantahommiin ja maiseman ihailuun. Annukin käy kyllä tassut kastamassa ja joskus kun oikein innostuu niin saattaapa masukin kastua.

Teitä koiranomistajia kun täällä muutama käy ( kiitos <3 ) niin kysynkin tykkääkö teidän muiden koirat uida?

Sitten sellainen kysymys jota en osaa edes oikein muotoilla : tiedän että netissäkin voi muokata talon sisäpuolta tai ulkopuolta, mutta yhtään en tiedä miten lähteä sellaista etsimään. Osaisikohan joku auttaa? Meillä on hieman harkinnassa talon vanhemman puolen kivijalan paneloiminen alemmas, nykyään ja tähän asti kun  tuo on ollut todella korkea ja alunperinkin oli keksiä jonkunlainen muutos siihen ja nyt katsottaisiin paneloiminen alemmas parhaimmaksi. Olisi kiva nähdä miltä muutos suurpiirtein näyttäisi ja mielusti sitä kokeilisin.

Ps : Asiakainen blogissa ( klik ) törmäsin mielenkiintoiseen tekstiin Instgramiin liittyen. Eli jos olet rekistöröitynyt Instagarmiin niin löydät kuvia lisää sieltä ja osallistumaan pääset #rantakunnossa merkillä.

Itse osallistuin ylläolevalla kuvalla kampanjaan. Ihan varmasti olen rannalla ja uin tänäkin kesänä, vaikka vartalo ei varmasti kaikkia / kaikkien ihanteita täytäkään. Tosin aikalailla kultaisella keskitiellä tässä kai mennään mitä indekseihin tai muihin tulee, vaikkakin viime vuosien aikana painoa on tullut useampi kilo lisää, no mitä nyt vaikka verrattuna parikymppisenä olemiseen. Kiitollinen olen siitä että olen aina ollut suht sujut vartaloni kanssa, vaikka aina kai voisi olla yksi kilo jossain kurvissa enemmän, jossain vähemmän, yleensä vähemmän. Mielestäni tämä kampanja on ehdottomasti arvokas. Alla kuvaus kampanjasta :

Rantakunnossa-kampanja vastustaa epärealistisia ulkonäköpaineita ja kannustaa itsensä hyväksymiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimuksen (2013) mukaan 73  % 15 - 18 v. tytöistä on tyytymättömiä vartaloonsa. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriön oireista nuoruusiän aikana. Myös poikien ulkonäköpaineet ovat kasvaneet. Eniten nuorten käsitykseen omasta ulkonäöstä vaikuttavat ystävät ja media. Paineilta eivät välty aikuisetkaan.

Kampanjan tavoitteena on kannustaa ihmisiä hyväksymään itsensä  ja kunnioittamaan erilaisuutta. Kampanja kannustaa ihmisiä jakamaan oman rantakuvan ja haastamaan kaverit mukaan.

Kampanjan takana ovat Huuma-yhteisö ja Etelän-SYLI ry. Huuma on joukko aktiivisia naisia, jotka eri tempauksin haluavat sanoutua irti ulkonäkökeskeisyydestä, keskittyä tekemiseen ja saada kanssaihmiset kokemaan itsensä mahtaviksi tyypeiksi. Etelän-SYLI ry on Syömishäiriöliiton Etelä-Suomen alueyhdistys.

Moikat, kuullaan taas :)

Ketunkololla

Terveisiä täältä Ketunkololta tiistaille. Täällä meillä on tänään aurinko kurkkinut päivän mittaan ja hitsi miten hyvälle tuulelle saa samantein.

Aamuvuoro alkoi kukonlaulun aikaan. Työmatkalla tapasin pikkuruisen jänispoikasen ( pupuja täällä näkee lähes päivittäin, mutta ei tuollaisia pieniä ). Työpäivän päätteeksi kipasin metsään ja sammaleen ja linnunlaulun johdattelemana eksyin polulta ja niin sitä mentiin pitkin polkuja sinnetänne, vaan yhtään ei haitannut.

Tässä muutama kuva ystävä auringon kurotuksista ja muuten vain.

Mukavaa jatkuvaa viikkoa ja vapun odotusta. Täällä minulla on vain päivä töitä ja vappuaatto jo vapaana :)