sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulukuu..


Joulukuu, kipakka pohjoistuuli ja pakkasessa ilakoiva valo. Tuollainen päivä on ollut tänään sään puolesta. Luonto on ottanut aurinkokylpyä, pakkanen on  paukkunut ulkona ja sisällä on ritissyt takkatuli. Voi jesta miten kaunis vuodenaika talvi voi olla. Kumpa tätä kestäisi pitkään. Ulkona on sykähdyttävän kaunista. Näinä päivinä tuntuu, että voisi pakahtua vuodenajoista.

Joulua kohden mennään, tänään on jo 2. adventti. Joulu, lempijuhla. Useampi vuosi ollaan vietetty joulu keskenämme. Minä, ukkeli ja lemmikit. Niin tehdään tänäkin vuonna. Joulu on muodostanut meille jo omia perinteitään ja on kovasti odotettu tänäkin vuonna.  Aamulla lämmitetään sauna. ( Aamusaunat on minusta parraita muutenkin vapailla ja meillä myös iltasaunoja yleisimpiä. )  Muuten päivä kuluu hyvin ja paljon syöden, hautausmaalla käyden, lohi ulkona savustaen. Meille jouluun kuuluu myös lahjat, pelit ja elokuvat. Ehkä hyvinkin perinteinen kaava ja silti jokaiselle omanlaisensa. 

Tottakai tiedostan, että jouluja kuin muitakin päiviä on laidasta laitaan ja ikävä kyllä myös haikeinkin vietoin ja kohtaloin.

Näiden terveisten myötä toivon rauhallista joulun aikaa ja kipakoita talvipäiviä tänne blogin puolelle. Kuullaan taas.







tiistai 25. lokakuuta 2016

Ensilumi


Hei syksy, minnekkäs kipsuttelet, kuivin jaloin talveako kohti? Tänään satoi ensilumi,kyllä ensilumi, räntäinen ja nollan rajoilla keikkuva. Rakastan talveakin, tai ainakin kovasti tykkään talvesta mikäli on kunnolla lunta ja kirpakka pakkanen. Silloin talvesta pidän kun lumi natisee kengän alla ja posket on ulkoilusta punaiset. 

Harmillisesti talvet on nykyään usein plussan rajoilla kieppuvia, loskaisia ja harmaita. 

Aina sopii toivoa josko tämä talvi olisi kuitenkin valkoinen talvi. Hrrr, hankikantoinen ja kylmä <3

Kumisaappaat on tämän syksyn aikana jäänyt lähestulkoon käyttämättä. On ollut tosi kaunis syksy kaikkiaan.

Täällä kovasti lämmitetään leivinhellaa ja saunaa, pihistellään sähkössä. Viiko sitten saatiin tilaamamme uusi takka kotiin. Takka, jossa oli lasi valmiiksi halki. Nyt sitten odotetaan uutta lasia kotiin ja näissä reklamaatioissa ei tunnuta kovin kiirettä pitävän. Sanonpahan vaan. 

Muuten syksyllä täällä on mm tutustuttu Japanilaiseen shindo venyttelyyn ja hoitoon, vietetty aikaa hyvässä seurassa, kestitetty vieraita, kuunneltu livemusiikkia, haaveiltu kolmannesta koirasta ja syöty hyvin. Arkea on paiskittu  lyhyillä yöunilla ja unta tankattu vapaina aamuina.

Huomenna minilomalta takaisin töihin, mutta sitä ennen terveisiä taas tännekin pitkästä aikaa :)


Naulakko kirpputorilöytö syksyltä

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Miten sinusta tuli minun / onnea rakas ystävä


Tällä viikolla, huomenna torstaina meillä vietetään syntymäpäiviä, erityisen koiran 13-vuotispäiviä.

Vaikka olen hoitanut iät ja ajat muiden koiria, ulkoiluttanut naapureiden koirat ja saanut pitää " puolikoiria " pitkään, niin ajatus ikiomasta koirasta odotti ja odotti. Lapsena ja nuorena en saanut omaa koiraa, vaikka meillä paljon koiria hoidossa kävi ja muuten eläinrakkauteni oli kaikkien nähtävillä ja kuultavissa. Myöhemmin muuttaessani yksin oman koiran ottaminen kesti jonkun vuoden, mutta oli aina selvää, että moinen joku kaunis päivä minulle tulisi. Tulihan se ja lopulta hyvin nopeasti.

Annu, Annubella, alunperin virosta tullut ja monta kotia nähnyt koira oli tuolloin reilu 3 vuotias kun luokseni päätyi ja ystävyys alkoi. Ensimmäisestä päivästä lähtien oli selvää, ettei tuo koira enää kotia vaihtaisi, mikäli ikinä asia olisi minusta kiinni. Annu ei millään tavalla ollut helpoin vaihtoehto, mutta paras vaihtoehto minulle. Kun on kolmen vuoden iässä vaihtanut kotia jo neljästi niin luotto ihmisiin saattaa horjua. Kun Annu oli kotiutunut niin käytöksen myötä selvisi ettei koira sietänyt miehiä. Tämä selvisi sillä kun ukkeli tuli käymään ensimmäistä kertaa meillä ja koira luikki seiniä pitkin, joutui jopa kädestä nappaamaan. Myöhemmin pihalla haukuttiin ja pelättiin kaikki lähelle tulevat miehet, mutta tästä asiasta en saanut enää vastausta edelliseltä omistajalta. Jatkossa huomasin koiran pelkäävän myös pahvilaatikoita ja kovia ääniä. Selvin pelko oli miesten pelko, joka väheni hiljalleen ja jo muutaman kuukauden jälkeen tervehtijän sukupuolella ei ollut kummoistakaan merkitystä. Myöhemmin ei minkäänlaista.

Kun ottaa kiertokoiran niin on oleellista tietää taustat ja omata itsellä vahva tieto ja tahto auttaa eläintä. Kotia vaihtavan eläimen kanssa tarvitaan monesti myös kärsivällisyyttä, aikaa ja pitkää pinnaa. Itsellä ei ollut tietoa koiran alkuperästä paljoakaan, mutta halua tutustua sitäkin enemmän. 

Vuosien aikana ollaan Annun kanssa kasvettu hitsin tiiviiksi pariksi. Annun ikuinen karvanlähtö saa minut toisiaan hermoromahduksen partaalle, mutta samaan aikaan ja hetkessä pakahdun hänen älyyn ja kauneteen. Miten kukaan on noin suloinen kaikkinen valtavine korvineen ja keppijalkoineen, entä miten kenenkään hengitys haisee tuollatavalla kalapuikolta tai tassut tuoksuu popkornilta. 

Annu on äärimmäisen viksu ja jos koirasta voi sanoa, että joku on kuin ihmisen mieli niin hän on. Olen jo vuosia naureskellut miten Annulle sopisi pyöreät silmälasit ja aamulehti, enkä myöskään ihmettelisi jos hän vielä puhuisikin. 

Annu rakastaa ehdoitta ja rakastan Annua ehdoitta. Hän on taatusti tovereista parhaita.

Vaikka koira on jo vanhakin, niin Annun iän huomaa lähinnä unen sikeydestä ja paljoudesta. Nukkuminen on Annun lempiasioita ja vielä parempaa jos sen saa tehdän sohvalla tai sängyllä, pää tyynyllä. Kuulo on hiipunut viime vuosina, mutta tuntuu olevan välilä enmmän valikoiva kuin huonontunut. Ruoka on ollut kovasti mieleen aina, mutta ruuan maistumisen myötä ateria on tarjoiltava hyvinkin tiettyyn kellonlyömään. Ulkoilu on päivän parhaita asioita, mutta usein ulkoiluksi riittää omalla pihalla kirmailu ja istutusten kapsuttelu maasta. Pidemmillä lenkeillä askel jo painaa hiljalleen.

Pidemmittä puheitta :

Onnea ja pitkää ikää kettu, olet erityinen <3





sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kesä kipsuttelee loppumetrejänsä..

Elokuu, elokuun puoliväli ja kesä kiirehtii viimeisiään.

Luulin tosi kauan, että kesä on suosikki vuodenaikani. Tai luulin ja luulin, niin se varmaan olikin. Ja kyllä kesästä kovasti tykkään edelleen, mutta muutama viime vuosi on kevät ollut se ehdoton ykkönen itselle ja syksy seurannut toisena. Kesä, kesän valo, lämpö ja kukinnat, ulkotapahtumat, aamupalan syöminen terassilla ja reissailu vapailla on ehdottomia, ihania ja kovasti odotettuja. Välillä kuitenkin käy niin, että kesään pistää enemmän odotuksia kun olisi tarpeenkaan. Taas kuvittelin, että vietän koko loman ulkona. Satamassa, piknikillä, pihaa kuopsutellen. En viettänyt, koska kaksi ensimmäistä viikkoa satoi oikeastaan aamusta iltaan ja muutti hieman suunnitelmia. Loppuloma meni sitten säänkin puolesta paremmin ja kaikkiaan toki loma on loma säästä riippumatta. Tämäkin loma ja kesä oli ihan erityisensä, jo naimisiinmenon ja Barcelon reissun takia. 

Kesän loppupuolella huomasin, että kyllä se tasainen arki on itselle tärkeä. Niin se on, tänäkin vuonna. Töihin ei harmittanut palata. Tänäkin vuonna kaivan villasukat hyvissä ajoin esille, tuoksuttelen viileitä syysaamuja, odotan viikonloppua ja pidän pimenevistä illoista 

Tarkoitus oli kerätä kuvia kesän menoista. Kuvia selatessa huomasin, että menoista ei ole niinkään kuvia, mutta kesän yksityiskohdista on ja monet niistä liittyvät kesän yksiin parhaisiin asioihin ; kukkiin, syömiseen ja kirpputoreihin. Tänään vietin pihalla monta tuntia ja napsin kukkia pois. En viimeisiä, mutta enää muutamat jäi vielä viikoksi, ehkä kahdeksi.

Tässä kuvia näistä, tänä kesänä ilahduttaneista. 










Mukavaa sunnuntaita ja kiitoksia kommenteista, joita sain blogin paluuseen liittyen <3

lauantai 13. elokuuta 2016

Täällä ollaan, kuitenkin. Terveisiä rintamamiestalosta.


Huh. Apua, mistähän aloittaisi. Uskomatonta miten vaikea on kirjoittaa kun tauko pitenee, viikot vierii ja kuukaudet kuluu. Olen kuitenkin saanut muutamia kyselyjä blogiin liittyen ja blogiin jatkoon liittyen. Tämä on ollut minulle kovin mieluisa ja rakas harrastus, mutta jostain syystä hiljaisuus on jatkunut jo maaliskuusta alkaen. Eli hei ja lämmin tervehdys sinulle joka ikinä koskaan vanhana tai uutena tänne poikkeat.

Näiden kuukausien aikana on tapahtunut paljon ja toisaalta sopivasti asiat pysyneet uomissaan. On vietetty arkea, juhlaa, töitä, lomaa, remontoitu kotia, käyty kirpuilla ja niin ; vaihdettu siviilisäätyä.

Meidän koti sai odottelun jälkeen vihdoin ja viimein uuden katon. Vuosikymmeniä vanha vihreä katto sai väistyä uuden tummanharmaan peltikaton tieltä. Kylläpän saikin koti ryhtiä ja paljon. Myös vanha ja aika kamala kivisokkeli sai uuden tasoitteen ja maalin pintaan. Sokkelista ei ole kuitenkaan toistaiseksi kuvaa, koska ikkunanpielet ja oviaukot on vielä kesken. Hyvältä näyttää kuitenkin.

Sisällä ei ole tehty mainittavia remontteja. Suurin on kodinhoitohuoneen tapetointi. Aivan ihana eco happyn sininen kukkatapetti löytyi lähes sattumalta k-raudasta. Tämä tapetti oli helppo laittaa ja koska sarjalla on muitakin aivan ihania, värikkäitä ja samalla raikkaita kuoseja niin meille kenties tulee lisääkin eco happyn tapettia myöhemmin.

Kirpuilla on käyty niin ostajana kuin myyjänä. Tällähetkellä tavoite on ennenkaikkea myydä rompetta ja muutaman viikon päästä onkin taas valtakunnallinen siivouspäivä tapahtuma, minne myös minä menen myymään.

Ja tottatosiaan isoin juttu on kaikekti naimisiin meno. Ensi viikolla tulee kuukausi täyteen rouvana. Ukkelin kanssa ollaan oltu yhdessä noin yhdeksän vuotta ja naimisiin menimme maistraatissa, kenenkään tietämättä. En kuuna kullanvalkeana osaa kuvitella mitään tai ketään kenen kanssa olisi parempi olla kuin hänen, ukkelin :)

No juu, katsotaan saanko tästä puhtia jatkoon. Toivotaan, tarkoitus olisi ja nyt ainakin sukellan muiden blogien pariin. Tosi pitkästä aikaa.






Ketunkololla nimen takaa minut tavoittaa paremmin instagramissa, mutta jäämpäs jännittämään löytääkö tännekin vielä joku :)

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Rakas puolivilli puutarha..


Ihan mahtava yllätys menneellä viikolla oli palata reissusta kotiin, jossa odotti blogivoiton kautta kotiin tullut kirja. Osallistuin taannoin Romppala blogissa kilpailuun, jossa oli mahdollisuus voittaa Linda Peltolan kirjoittama ja kuvaama kirja, kirja nimeltä Rakas puolivilli puutarha. Olen seurannut Lindan blogia ja tykkään kovasti hänen tyylistään. Kirja jatkaa samoin tunnelmin ja samoin ihanin ideoin ja kuvin myös kirjassa. Puutarhan ystäville suosittelen todellakin tätä kirjaa lämpimästi.

Se miksi alunperin jäin Lindaa seuraamaan on nimenomaan hänen värikäs, iloinen ja pursuileva tyyli puutarhassa. Sellainen tyyli, joka minua kiehtoo omassa pihassa, kuin omassa kodissa. Mielestäni esimerkiksi väriä ei monessakaan paikassa voi olla liikaa. Tykkään kierrättää vanhaa ja yhdistää montaa eri tyyliä kodissa ja pihassa ja tuollainen puolivilliys on hyvinkin makuuni. Mielestäni rosoisuus ja esimerkiksi patinoituneet astiat tuovat särmää kauneuden keskelle.

Meillä on rinnetontti, jota ei oltu huollettu vuosiin ennen meitä. Piha kasvoi epämääräistä puuta ja pensasta ja eteenpäin pääsi suurinpiirtein viidakkoveitsen kanssa. Piha on kokenut hiljalleen muodonmuutosta, mutta on kotia enemmän se joka kaipaa edelleen yhtä sun toista tuntuakseen vielä enemmän omalta. Meillä kasvaa muutama kirsikkapuu, joitakin pensaita, syreeniä valtoimenaan ja monenlaista kukkaa siellä ja täällä. Sellaista kukkaa mikä meidän kuivassa ja karussakin maaperässä kasvaa. Meillä on myös kivikkotontti rinnetontin lisäksi, mutta haasteista huolimatta piha on rakas, rakas, rakas. Tälläisten kirjojen ja blogien myötä oma odotus tulevaan kesään kasvaa entisestään. 

Nyt täytyy joutaa muihin hommiin, mutta palaan aiheeseen vielä toisen kerran paremmin.




Tänään on ollut mielettömän kaunis kevätpäivä, näitä lisää :)

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen..


Heippa ja kivoja ja onnistuneita pääsiäisen päiviä tänne blogin puolelle. 

Olen ollut vapaalla koko viikon, mutta vähän lennossa sinnetänne. Alkuviikon olin vanhempien luona kotikylillä. Reissussa oli hyvää kuin huonoakin. Lapsuuden ystävän kanssa löydettiin toisemme joku vuosi sitten uudestaan ja ollaan sen jälkeen pidetty paljon yhteyttä ja nähty muutama kerta. Tälläkertaa vietettiin aikaa tunnista tuntiin. On ihanaa kun elämässä on ihmisiä jotka tuntee aikalailla läpikotaisin. Hyvä, että on ystävä kuka tietää omista lähtökohdista, kasvujen iloista ja kivuista niin paljon mitä minusta tietää hän. Harmiakin reissuun mahtui, mutta onneksi ei mitään mitä ei korjaisi. 

Eilen oltiin muuttoapuna ukkelin veljelle ja tyttöystävälle. On mukavaa auttaa mukavia ihmisiä, mutta voi miten kivaa oli kantamisten jälkeen palata valmiiseen kotiin.

Nyt täällä lämpiää leivinuuni ja uunissa pata. Alhaalla lämpiää puusauna ja voin kertoa ettei täällä suunnitella lähtöä tänään suuntaan tai toiseen. Muutama maalausprojekti odottaa tekijäänsä, mutta onneksi vapaita on vielä muutama ja asiat voi tehdä tai jättää tekemättä, juuri niinkuin itse tahtoo.




Kuullaan taas!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Kevät


Heippa, pitkästä aikaa. Blogiin kirjoittelu ja blogeissa käyminen viime aikoina on osaltani hiljentynyt kovasti, harmillisesti. Tarkoitus ei kuitenkaan ollenkaan ole lopettaa blogia. Kovasti tästä touhusta tykkään edelleen. 

Tässä muutama kuva viime viikoilta. Valon määrä on lisääntynyt huimasti ja kuvien ottaminenkin on siltäpuolin taas mukavampaa. Valokuvaus ja valokuvat on kyllä koukuttanut minut täysin. Tykkään kuvata ihan tosi paljon. Olen huono lukemaan opuksia tai ohjeita kuvaamiseen, tai ylipäätä mihinkään ja kuvia tuleekin napsittua milloin mistäkin vinkkelistä. Esimerkiksi asetuksista ei ole kummoistakaan käsitystä, mutta hitsin kivaa hommaa kuvaaminen on.

Ja mitä tuohon valoon tulee, niin kevät, KEVÄT. Paras ja ehdottomasti suosikki vuodenaikana on nyt täällä. Rakastan kevättä ehdoitta ja ehdottomasti. On mahtavaa kun lumi sulaa, asfaltti ja nurmi paljastuvat lumen ja jään alta, silmut puhkeaa kasveihin ja valoa ja aurinkoa on taivaan täydeltä. Kyllähän kevääseenkin mahtuu sateisia ja harmaita päiviä, mutta myös valoa ehdottomasti pimeiden kuukausien jälkeen enemmän. Mmmmmmm, onko parempaa?  Minun mielestä ei ole kovinkaan montaa parempaa <3








Viikonlopun myötä jäinkin mukavasti tässä lomalle, kymmenen päivän lomalle ( kymmenen <3 ! ) Huomenna lähden reissuun kotikonnuille vanhempia ja muutamaa lapsuuden ystävää katsomaan, Ukkeli ja koirat jää kotiin. Ukkeli olikin tuossa hetki sitten omalla reissullaan New yorkissa, joten nyt on minun vuoro vaihtaa hetkeksi maisemaa, mitä nyt hieman pienempiin kuvioihin. Olen viimeaikoina potenut kovaa reissuuumetta ja yhdessä suunnitellaan myös reissua. Kesällä on tarkoitus lähteä Espanjaan, yhdistetylle kaupunki ja rantalomalle.

Mukavaa kevättä ja pääsiäisen aikaa tänne löytäville, kuullaanpa taas :)

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kun jotain etsii kauan / peltikaappi

 " Se on vain sellainen tavallinen työmiehen peltikaappi hehhehe " Nauroi kirpputorin pitäjä langan päässä kun peltikaapin mitoista soittelin. Minulle se ei ollut kuitenkaan mikä tahansa kaappi, vaan kaappi jota olen etsinyt pari-kolme vuotta. Kaikkiaan meillä on ollut suht vähän säilytystilaa ja niin kauan kuin muistan niin nykyiseen kotiin olen haaveillut peltikaappia, peltikaappeja. Olen kolunnut kirpputoreja paikanpäällä kuin netissä. Hakenut torin kautta kuin huutonetistä tuloksetta. 

Viime viikolla viimein silmiini osui ilmoitus kohtuuhintaisista kaapeista ja vieläpä täällä lähellä meitä. Kaapit oli haalean vaaleat ja mustekynin merkattu vaan eipä ole enää. Nyt kaapit on aivan ihanat punaiset ja viimein meillä makuuhuoneessa. Mitoituksenhan olin katsonut vähän miten sattuu, mutta sinne se kaappi vain asettui. Eri nurkkaan kuin suunnittelin, mutta asettui kuitenkin. 

Ukkeli maalasi kaapit. Ensin useamman spray purkin voimin ja lopulta metallimaalilla. Metallimaalilla pinnasta tuli tasainen ja peittävä ( ja tähän väliin minun tekisi mieli sanoa " mitäs minä sanoin " :) ) Tarkoitus on hankkia oviin vielä pienet patinoituneet metallinumerot. Ennen metallinumeroita  punainen kaunokainen on kuitenkin kotona tälläisenään. Kaapin myötä tuli taas kerran mieleen, että hyvää kannatti odottaa, eikä hankkia tässätapauksessa väliaikaista ratkaisua. 



Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa hiihtolomaa loman alottaville. Itsellä on poikkeavia työvuoroja luvassa ja perjantaina jo vapaa ja vapaan myötä pidennetty viikonloppu.

torstai 25. helmikuuta 2016

Purkutalosta pelastettu..


Heippa pitkästä aikaa :) Blogissa on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla, mutta nyt vihdoin hei myös tänne. 

Kotona on paljon viime aikoina tapahtunut, mutta aikaiseksi en ole saanut kirjoittaa. Viime viikonloppuna koin kuitenkin  onnenkantamoisen josta on ehdottomasti kirjoitettava. Sunnuntaina nimittäin pääsin hylättyyn ja unohdettuun, pian purettavaan taloon kurkistelemaan luvan ja ajan kanssa. Omistajat tietävät rakkauteni ja kiinnostukseni vanhoihin taloihin sekä tavaroihin ja näinollen ennen viimeistä purkutuomiota sain luvan hakea pois mitä mielisin. Uutisen kuultuani hihkuin ääneen ja jouduin juoksemaan hetken ympyrää. Tiesin, että odotettavissa voi olla mahdollisia aarteita. Aarteita todella oli, vaikka iso osa esimerkiksi huonekaluista oli jo kauan sitten viety pois. Mukaani lähti kuitenkin pakettiautollinen tavaraa. Tavaroissa mukana oli mm vanha liinavaatekaappi ( Rakastuin! ), pinnatuoleja, vanhoja puulaatikoita 7 kpl, valokuvakehyksiä, pari naulakkoa, muutamia astioita ja puutynnyri. Uskomatonta, uskomatonta.


Talolla ja näillä tavaroilla olisi varmasti tuhat tarinaa kertoa.


Ja kyllä, tavaroiden entiset omistajat tietävät, että näillä olisi ollut ehkä rahallistakin arvoa. Rahalla ei kuitenkaan ollut näiden kohdalla merkitystä. Merkitystä oli tavaroiden arvostamisella.

Nyt olen kuitenkin taas hieman hopulla liikkeellä niin kuvaan ja kerron tavaroista myöhemmin lisää, mutta alkuun tämmöiset terveiset teille tänne löytäville.

Hiljaisuudesta huolimatta huomasin ilokseni tänne löytäneen muutaman uuden lukijan, siispä lämpimästä tervetuloa <3







Nyt on kiirus, mutta palataan, palataan :) !


lauantai 23. tammikuuta 2016

Maalari maalasi. Ei kuitenkaan punaiseksi, vaan turkoosiksi.


Terveisiä tänne blogin puolelle ja leppoisaa lauantaita. Kiitos viime kerran kommenteista. Kun tämä kirjoittelu ei ole kovin aktiivista viime aikoina ollut, niin kylläpä  tulee hyvälle mielelle kun huomaa ainakin muutamien edelleen tänne löytävän. Olen saanut myös muutaman haasteen esimerkiksi blogin alkuun liittyen ja yritän kyllä haasteisiin vielä vastata. Kiitos niistäkin :)

Viime viikonloppuna maalasin eteisen yhden seinän turkoosiksi ja kylläpähän teki hyvää kodille ja mielelle tuo uudistus. Kotia on kyllä kiva laittaa ja esimerkiksi seinän maalaaminen on suht näkyvä muutos ja oikeasti enemmänkin pitäisi tuollaisia tehdä jos yhtään siltä tuntuu. Kyllä kuppien siirtely paikasta toiseen on virkistävää myös, mutta näkyvämpiäkin muutoksia on välillä kiva tehdä.  

Kolme vuotta takaperin remonttien keskellä ja remonttien jälkeen ei kiinnostanut kotona mikään sisustamista suurempi, mutta onneksi motivaatio on palaillut hiljalleen ja aina hetkellisesti takaisin. On täällä meillä edelleen muutama isompikin remppajuttu kesken. Katon maalaaminen / vaihtaminen on isoin ja kallein tuleva remontti, mutta nimenomaan talouden vuoksi odottanee vielä ainakin kesän tai kaksi..





Kuullaan taas  ( ja jos useammin kuvia haluaa nähdä niin minut löytää instagramissa nimellä ketunkololla. ) Mää aion kattoo ihan just alkavan haluatko miljonääriksi ensimmäisen lähetyksen. Suomipop on minun suosikki radiokanava ja aamulypysy aamujeni ehdoton suosikki. Aamulypsyn Jaajo juontaa alkavaa miljonääriä ja jo sen vuoksi ohjelma kiinnostaa. Katotteko te muut siellä niin tulevan jakson? :)

lauantai 9. tammikuuta 2016

Kirpputoreista..



Kirpputorit, nuo aarreaitat jotka ovat kaupoista ittelle tutuimmat ja joissa mielelläni aikaani vietän. Kirpputoreilta tulee hankittua kotiin kippoja, kuppeja, purnukoita, purkkeja ja täkkejä. Vaatteita ostelen suht harvoin käytettynä, mutta välillä kyllä niitäkin jos hyvä sattuu kohdalle. Viime viikonloppuna ostin juurikin kivan villapaidan ( sinapinkeltaisen <3 ), pontson ja tumput. Vaatteita enemmän kuitenkin silmä on harjaantunut löytämään kodin tavaroita. Tänään löysin ihan mielettömän kauniit täkit ( yläkuvassa ) kirpulta ja täkkien normaalihintoihin verraten hyvinkin edullisesti. Oranssipohjaisesta täkistä maksoin 12e, punaisesta 6e. Mukaan tarttui myös tuliterät villasukat jotka kyllä kuvasta unohtui. Villasukkia ja tumppuja löytyy ainakin täältä meiltä täysin uusina ja edulliseenkin hintaan. Tämän päivän pitkävartisista uusista sukista maksoin 10e ja toisinaan olen löytänyt sukkia edullisemminkin. 

Täkit pääsivät vanhojen täkkien ( alakuvassa ) kaveriksi ja näistä täkeistä olin pakahtua onnesta. Paitsi että nämä on kauniita, muhkeita ja meille sopivia niin nämä on myös näillä kipakoilla pakkasilla hyvinkin tarpeeellisia. Kattilat on aiempia löytöjä ja pääsi kuvaan värien vuoksi.

Oma kirpputoripöytä on varattu ensi kuuksi ja kierrätän omiakin kamppeita myös, että ei tässä vain kotia päin aina kanneta. 




Kun tiedän, että moni tänne löytäjä tykkää myös kirpputoreista niin toivotankin hyviä löytöjä alkavalla vuodelle. Onko teilläpäin kirput hiljaisempia näin alkuvuodesta? Meillä on, joka on kai on yleistä joulun jälkeen ja alennusmyyntien aikaan.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Loppiainen


Loppiainen ja pakkanen kieppuu täällä  meillä -23 asteessa. Leivinuuni on ollut tulilla aamusta saakka koko päivän. Rakastan uunin lämpöä, tulen ritinää  ja sitä kuinka uskomattoman hyviä pitsoja saa leivinuunissa ja pitsakivellä. Meillä on nyt pakkasen ja uunin myötä kuutta ( 6 ) eri pitsaa. En kestä, ruoka on vain niin hyvää.

" -Apua olen niin uskomattoman täynnä, mutta pakko syödä. 
-Miksi?
-En kai vasta uunista tullutta pitsaa jätä syömättä.
-Tuli vähän sillein kun se olisi jotenkin uskonnon ( ? ) vastaista.
-Niin no. "

Eilen juhlistettiin ulkona syömällä ukkelin synttäreitä ukkelin ja anopin kanssa. Tänään mennään pitsojen jälkeen kakuille. Kakuille ukkelin siskon tytön juhliin.

Talvi, pakkanen <3 !





sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Onnea ja hyvinvointia vuoteen 2016..

Onnellista, rauhallista ja hyväntahtoista uutta vuotta tänne blogin puolelle. Itse toivon hyvää mieltä, tyyneyttä ja terveyttä. Toivon saavani viettää aikaa rakkaiden kanssa ja toivon saavani edelleen pääsääntöisesti  tehdä asioita joista tykkään. Koti on edelleen paras paikka maailmassa, viihdyn työssäni ja vapaa-ajalla on mukava kiertää edelleen esimerkiksi kirppareita, käydä kuuntelemassa hyvää musiikkia ja mielessä on myös muutama reissu lähelle ja toivottavasti myös kauemmas. Haaveissa on muutamia muitakin toiveita, mutta kaikkea ei tohdi ainakaan vielä kirjoittaa ja aika näyttää mitä alkanut vuosi tuo tullessaan.

Vuodenvaihdetta juhlimme ystävien luona mukavissa kotihipoissa. Seura, ruoka ja juoma oli hyvää. Poikkeuksellista oli se, että useamman vuoden jälkeen vuosi vaihtui muualla kuin kotona. Meidän vanhempi koira ( 12 v ) pelkää kovasti ilotulitusta ja useampi vuosi on näin ollen vaihtunut koirien kanssa. Vanhemmalla koiralla on kuitenkin kuulo heikentynyt paljon ja kuulon heikkenemisen myötä monetkaan äänet ei hetkauta suuntaan tai toiseen ja näin ollen rohkemimme poistua kotoa. On meillä ollut usein ystäviä vaihtamassa vuotta, mutta olipa hauska olla välillä itsekin toisaalla vuoden vaihtuessa.

Loppuvuosi meni hetkittäin hyvinkin väsyneenä ja kierroksilla käyden, mutta uusi vuosi on alkanut hyvissä ja toisenlaisissa tunnelmissa. Kyllä vapaat tekee tehtävänsä. Eilen kävin kirpuilla ja sain viimein varttua omankin pöydän ja vieläpä ystävän kanssa yhtä aikaa. On mukavampi käydä yhdessä järjestelemässä kamppeita. Tänään taivaalta sataa nenäliinan kokoisia lumihiutaleita, pakkanen paukkaa, leivinuuni luo lämpöä ja uunissa muhii kasvislasagne. Ihana pakkanen ja ihana talvi, silloin kun on kunnon talvi.

Kuullaan taas.