sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kesä kipsuttelee loppumetrejänsä..

Elokuu, elokuun puoliväli ja kesä kiirehtii viimeisiään.

Luulin tosi kauan, että kesä on suosikki vuodenaikani. Tai luulin ja luulin, niin se varmaan olikin. Ja kyllä kesästä kovasti tykkään edelleen, mutta muutama viime vuosi on kevät ollut se ehdoton ykkönen itselle ja syksy seurannut toisena. Kesä, kesän valo, lämpö ja kukinnat, ulkotapahtumat, aamupalan syöminen terassilla ja reissailu vapailla on ehdottomia, ihania ja kovasti odotettuja. Välillä kuitenkin käy niin, että kesään pistää enemmän odotuksia kun olisi tarpeenkaan. Taas kuvittelin, että vietän koko loman ulkona. Satamassa, piknikillä, pihaa kuopsutellen. En viettänyt, koska kaksi ensimmäistä viikkoa satoi oikeastaan aamusta iltaan ja muutti hieman suunnitelmia. Loppuloma meni sitten säänkin puolesta paremmin ja kaikkiaan toki loma on loma säästä riippumatta. Tämäkin loma ja kesä oli ihan erityisensä, jo naimisiinmenon ja Barcelon reissun takia. 

Kesän loppupuolella huomasin, että kyllä se tasainen arki on itselle tärkeä. Niin se on, tänäkin vuonna. Töihin ei harmittanut palata. Tänäkin vuonna kaivan villasukat hyvissä ajoin esille, tuoksuttelen viileitä syysaamuja, odotan viikonloppua ja pidän pimenevistä illoista 

Tarkoitus oli kerätä kuvia kesän menoista. Kuvia selatessa huomasin, että menoista ei ole niinkään kuvia, mutta kesän yksityiskohdista on ja monet niistä liittyvät kesän yksiin parhaisiin asioihin ; kukkiin, syömiseen ja kirpputoreihin. Tänään vietin pihalla monta tuntia ja napsin kukkia pois. En viimeisiä, mutta enää muutamat jäi vielä viikoksi, ehkä kahdeksi.

Tässä kuvia näistä, tänä kesänä ilahduttaneista. 










Mukavaa sunnuntaita ja kiitoksia kommenteista, joita sain blogin paluuseen liittyen <3

lauantai 13. elokuuta 2016

Täällä ollaan, kuitenkin. Terveisiä rintamamiestalosta.


Huh. Apua, mistähän aloittaisi. Uskomatonta miten vaikea on kirjoittaa kun tauko pitenee, viikot vierii ja kuukaudet kuluu. Olen kuitenkin saanut muutamia kyselyjä blogiin liittyen ja blogiin jatkoon liittyen. Tämä on ollut minulle kovin mieluisa ja rakas harrastus, mutta jostain syystä hiljaisuus on jatkunut jo maaliskuusta alkaen. Eli hei ja lämmin tervehdys sinulle joka ikinä koskaan vanhana tai uutena tänne poikkeat.

Näiden kuukausien aikana on tapahtunut paljon ja toisaalta sopivasti asiat pysyneet uomissaan. On vietetty arkea, juhlaa, töitä, lomaa, remontoitu kotia, käyty kirpuilla ja niin ; vaihdettu siviilisäätyä.

Meidän koti sai odottelun jälkeen vihdoin ja viimein uuden katon. Vuosikymmeniä vanha vihreä katto sai väistyä uuden tummanharmaan peltikaton tieltä. Kylläpän saikin koti ryhtiä ja paljon. Myös vanha ja aika kamala kivisokkeli sai uuden tasoitteen ja maalin pintaan. Sokkelista ei ole kuitenkaan toistaiseksi kuvaa, koska ikkunanpielet ja oviaukot on vielä kesken. Hyvältä näyttää kuitenkin.

Sisällä ei ole tehty mainittavia remontteja. Suurin on kodinhoitohuoneen tapetointi. Aivan ihana eco happyn sininen kukkatapetti löytyi lähes sattumalta k-raudasta. Tämä tapetti oli helppo laittaa ja koska sarjalla on muitakin aivan ihania, värikkäitä ja samalla raikkaita kuoseja niin meille kenties tulee lisääkin eco happyn tapettia myöhemmin.

Kirpuilla on käyty niin ostajana kuin myyjänä. Tällähetkellä tavoite on ennenkaikkea myydä rompetta ja muutaman viikon päästä onkin taas valtakunnallinen siivouspäivä tapahtuma, minne myös minä menen myymään.

Ja tottatosiaan isoin juttu on kaikekti naimisiin meno. Ensi viikolla tulee kuukausi täyteen rouvana. Ukkelin kanssa ollaan oltu yhdessä noin yhdeksän vuotta ja naimisiin menimme maistraatissa, kenenkään tietämättä. En kuuna kullanvalkeana osaa kuvitella mitään tai ketään kenen kanssa olisi parempi olla kuin hänen, ukkelin :)

No juu, katsotaan saanko tästä puhtia jatkoon. Toivotaan, tarkoitus olisi ja nyt ainakin sukellan muiden blogien pariin. Tosi pitkästä aikaa.






Ketunkololla nimen takaa minut tavoittaa paremmin instagramissa, mutta jäämpäs jännittämään löytääkö tännekin vielä joku :)

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Rakas puolivilli puutarha..


Ihan mahtava yllätys menneellä viikolla oli palata reissusta kotiin, jossa odotti blogivoiton kautta kotiin tullut kirja. Osallistuin taannoin Romppala blogissa kilpailuun, jossa oli mahdollisuus voittaa Linda Peltolan kirjoittama ja kuvaama kirja, kirja nimeltä Rakas puolivilli puutarha. Olen seurannut Lindan blogia ja tykkään kovasti hänen tyylistään. Kirja jatkaa samoin tunnelmin ja samoin ihanin ideoin ja kuvin myös kirjassa. Puutarhan ystäville suosittelen todellakin tätä kirjaa lämpimästi.

Se miksi alunperin jäin Lindaa seuraamaan on nimenomaan hänen värikäs, iloinen ja pursuileva tyyli puutarhassa. Sellainen tyyli, joka minua kiehtoo omassa pihassa, kuin omassa kodissa. Mielestäni esimerkiksi väriä ei monessakaan paikassa voi olla liikaa. Tykkään kierrättää vanhaa ja yhdistää montaa eri tyyliä kodissa ja pihassa ja tuollainen puolivilliys on hyvinkin makuuni. Mielestäni rosoisuus ja esimerkiksi patinoituneet astiat tuovat särmää kauneuden keskelle.

Meillä on rinnetontti, jota ei oltu huollettu vuosiin ennen meitä. Piha kasvoi epämääräistä puuta ja pensasta ja eteenpäin pääsi suurinpiirtein viidakkoveitsen kanssa. Piha on kokenut hiljalleen muodonmuutosta, mutta on kotia enemmän se joka kaipaa edelleen yhtä sun toista tuntuakseen vielä enemmän omalta. Meillä kasvaa muutama kirsikkapuu, joitakin pensaita, syreeniä valtoimenaan ja monenlaista kukkaa siellä ja täällä. Sellaista kukkaa mikä meidän kuivassa ja karussakin maaperässä kasvaa. Meillä on myös kivikkotontti rinnetontin lisäksi, mutta haasteista huolimatta piha on rakas, rakas, rakas. Tälläisten kirjojen ja blogien myötä oma odotus tulevaan kesään kasvaa entisestään. 

Nyt täytyy joutaa muihin hommiin, mutta palaan aiheeseen vielä toisen kerran paremmin.




Tänään on ollut mielettömän kaunis kevätpäivä, näitä lisää :)