Kevät

Heippa, pitkästä aikaa. Blogiin kirjoittelu ja blogeissa käyminen viime aikoina on osaltani hiljentynyt kovasti, harmillisesti. Tarkoitus ei kuitenkaan ollenkaan ole lopettaa blogia. Kovasti tästä touhusta tykkään edelleen. 

Tässä muutama kuva viime viikoilta. Valon määrä on lisääntynyt huimasti ja kuvien ottaminenkin on siltäpuolin taas mukavampaa. Valokuvaus ja valokuvat on kyllä koukuttanut minut täysin. Tykkään kuvata ihan tosi paljon. Olen huono lukemaan opuksia tai ohjeita kuvaamiseen, tai ylipäätä mihinkään ja kuvia tuleekin napsittua milloin mistäkin vinkkelistä. Esimerkiksi asetuksista ei ole kummoistakaan käsitystä, mutta hitsin kivaa hommaa kuvaaminen on.

Ja mitä tuohon valoon tulee, niin kevät, KEVÄT. Paras ja ehdottomasti suosikki vuodenaikana on nyt täällä. Rakastan kevättä ehdoitta ja ehdottomasti. On mahtavaa kun lumi sulaa, asfaltti ja nurmi paljastuvat lumen ja jään alta, silmut puhkeaa kasveihin ja valoa ja aurinkoa on taivaan täydeltä. Kyllähän kevääseenkin mahtuu sateisia ja harmaita päiviä, mutta myös valoa ehdottomasti pimeiden kuukausien jälkeen enemmän. Mmmmmmm, onko parempaa?  Minun mielestä ei ole kovinkaan montaa parempaa <3

Viikonlopun myötä jäinkin mukavasti tässä lomalle, kymmenen päivän lomalle ( kymmenen <3 ! ) Huomenna lähden reissuun kotikonnuille vanhempia ja muutamaa lapsuuden ystävää katsomaan, Ukkeli ja koirat jää kotiin. Ukkeli olikin tuossa hetki sitten omalla reissullaan New yorkissa, joten nyt on minun vuoro vaihtaa hetkeksi maisemaa, mitä nyt hieman pienempiin kuvioihin. Olen viimeaikoina potenut kovaa reissuuumetta ja yhdessä suunnitellaan myös reissua. Kesällä on tarkoitus lähteä Espanjaan, yhdistetylle kaupunki ja rantalomalle.

Mukavaa kevättä ja pääsiäisen aikaa tänne löytäville, kuullaanpa taas :)

Kun jotain etsii kauan / peltikaappi

 " Se on vain sellainen tavallinen työmiehen peltikaappi hehhehe " Nauroi kirpputorin pitäjä langan päässä kun peltikaapin mitoista soittelin. Minulle se ei ollut kuitenkaan mikä tahansa kaappi, vaan kaappi jota olen etsinyt pari-kolme vuotta. Kaikkiaan meillä on ollut suht vähän säilytystilaa ja niin kauan kuin muistan niin nykyiseen kotiin olen haaveillut peltikaappia, peltikaappeja. Olen kolunnut kirpputoreja paikanpäällä kuin netissä. Hakenut torin kautta kuin huutonetistä tuloksetta. 

Viime viikolla viimein silmiini osui ilmoitus kohtuuhintaisista kaapeista ja vieläpä täällä lähellä meitä. Kaapit oli haalean vaaleat ja mustekynin merkattu vaan eipä ole enää. Nyt kaapit on aivan ihanat punaiset ja viimein meillä makuuhuoneessa. Mitoituksenhan olin katsonut vähän miten sattuu, mutta sinne se kaappi vain asettui. Eri nurkkaan kuin suunnittelin, mutta asettui kuitenkin. 

Ukkeli maalasi kaapit. Ensin useamman spray purkin voimin ja lopulta metallimaalilla. Metallimaalilla pinnasta tuli tasainen ja peittävä ( ja tähän väliin minun tekisi mieli sanoa " mitäs minä sanoin " :) ) Tarkoitus on hankkia oviin vielä pienet patinoituneet metallinumerot. Ennen metallinumeroita  punainen kaunokainen on kuitenkin kotona tälläisenään. Kaapin myötä tuli taas kerran mieleen, että hyvää kannatti odottaa, eikä hankkia tässätapauksessa väliaikaista ratkaisua. 

Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa hiihtolomaa loman alottaville. Itsellä on poikkeavia työvuoroja luvassa ja perjantaina jo vapaa ja vapaan myötä pidennetty viikonloppu.

Purkutalosta pelastettu..

Heippa pitkästä aikaa :) Blogissa on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla, mutta nyt vihdoin hei myös tänne. 

Kotona on paljon viime aikoina tapahtunut, mutta aikaiseksi en ole saanut kirjoittaa. Viime viikonloppuna koin kuitenkin  onnenkantamoisen josta on ehdottomasti kirjoitettava. Sunnuntaina nimittäin pääsin hylättyyn ja unohdettuun, pian purettavaan taloon kurkistelemaan luvan ja ajan kanssa. Omistajat tietävät rakkauteni ja kiinnostukseni vanhoihin taloihin sekä tavaroihin ja näinollen ennen viimeistä purkutuomiota sain luvan hakea pois mitä mielisin. Uutisen kuultuani hihkuin ääneen ja jouduin juoksemaan hetken ympyrää. Tiesin, että odotettavissa voi olla mahdollisia aarteita. Aarteita todella oli, vaikka iso osa esimerkiksi huonekaluista oli jo kauan sitten viety pois. Mukaani lähti kuitenkin pakettiautollinen tavaraa. Tavaroissa mukana oli mm vanha liinavaatekaappi ( Rakastuin! ), pinnatuoleja, vanhoja puulaatikoita 7 kpl, valokuvakehyksiä, pari naulakkoa, muutamia astioita ja puutynnyri. Uskomatonta, uskomatonta.


Talolla ja näillä tavaroilla olisi varmasti tuhat tarinaa kertoa.


Ja kyllä, tavaroiden entiset omistajat tietävät, että näillä olisi ollut ehkä rahallistakin arvoa. Rahalla ei kuitenkaan ollut näiden kohdalla merkitystä. Merkitystä oli tavaroiden arvostamisella.

Nyt olen kuitenkin taas hieman hopulla liikkeellä niin kuvaan ja kerron tavaroista myöhemmin lisää, mutta alkuun tämmöiset terveiset teille tänne löytäville.

Hiljaisuudesta huolimatta huomasin ilokseni tänne löytäneen muutaman uuden lukijan, siispä lämpimästä tervetuloa <3

Nyt on kiirus, mutta palataan, palataan :) !