Kesäkuun paikkeilla..

Tiiättekö kun facebook välillä muistuttaa kuvin tai julkaisuin : tätä teit vuosi tai kaksi vuotta sitten? 

Minulle tälläinen muistutus tuli muutama päivä takaperin kuvan muodossa ja sen seurauksena rupesin selaamaan vuoden takaisia kuvia. Huomasin, että vuosi sitten oli jo kunnon kokoiset omenan alut puissa, nyt ei pienenpienintäkään! Tämä ilmako sen teettää, tämä hitsin viikosta toiseen jatkuva harmaus, tuulisuus ja sateisuus. En valita, en en, mutta vähän kyllä kitisen : aurinko hohoi, täällä päijät-hämeessä sinulle olisi enemmän kuin tarvetta. Mikään ei kasva mitä kasvatan, kukat kasvaa korkeintaan vihreää vartta, hyötykasvit ei jaksa ponnistaa kasvuun valon puutteen vuoksi ja nyt nuo omenatkin, tai lähinnä se ettei niitä ole, liekö tuleekaan. Omenapuu sai viime vuonna kyytiä kun iso oksa ykskaks katkesi, joten lie sekin voi vaikuttaa satoon, kukintakin oli heikko. Itseasiassa ollaan mietitty koko puun hävittämistä. Omenoita on kyllä tullut, mutta todella rupisia ja syömäkelvottomia. Jos tuon nakkaisi mäkeen ja hankkisi luumupuun tilalle. Omenat on ihan joo kivoja, muttei millään lailla ehdottomia omaan makuun, vaikkakin kauniita kyllä ja oleellisia perinnepihan puita. Muutama kirsikkapuu meillä on lisäksi, joskin pienisatoisia nekin.

Kun tuolla ulkona nyt sataa tänäänkin heti aamusta alkaen niin tässä muutama kuva viime vuodelta samaan aikaan.

Viikon päästä on juhannus, oikeastaan juhannus on jo ohi silloin. Juhannus, keskikesän juhla! Ja jos taas pikkasen harmittelisi, niin voisi todeta ettei kesä ole kunnolla edes alkanut ja ajallisesti ollaan kuitenkin jo keskivälin paikkeilla.

Me ollaan vietetty muutama juhannus tietyllä isolla kaveriporukalla, mutta tänä vuonna muutamien ihmisten poissaolon takia päädyttiin toisenlaiseen kokonpanoon ja meille tuleekin rakkaat ystävät Helsingistä juhannuksen viettoon. Hyvää seuraa, maistuvaa ruokaa, kuplivaa juomaa, niillä pötkii ehdottomasti pitkälle. Onko teillä jo juhannus suunnitelmia?

Tässä muutama kuva viime vuoden juhannuksesta.

Niin ja se kuva mikä  muistutti facebookissa on kuva kahden vuoden takaa. Tuoloin meillä oli täysi tohina talon ulkopuolen vaihdon kanssa, mutta se onkin täysin oma lukunsa se ja aika hitsin iso projekti. Kuvasta huomaan ja ajasta muistan tuskan, hien, kyynelten ja kuitenkin onnen lisäksi myös sen, että silloin paistoi aurinko täydeltä taivaalta. Voi aurinko, lämpö iholla ja rusketus, ehkä tulet jo ensi viikolla. Niin tai tule edes sitä seuraavalla viikolla, tai no : tule edes jossain vaiheessa kesää..

Tuvasta punaiseksi tuvaksi kaksi vuotta takaperin ( puhelinkuva )

Minulla olisi täällä uuttakin kerrottavaa ja kuvattavaa, mutta ootellaanpa tuota valoa enemmän. Uutena vanhana on ainakin tuunattu kaappi ja pari pelastettua ihanaa lamppua..

Eilen juhlittiin päivää, iltaa ja yötä sukujuhlissa ja myöhemmin vielä kuppilassa ja tästä eteenpäivän tämän päivän vietän netflixin äärellä ja Orange is the new black-sarjan kolmannen kauden parissa. Onko teille tuttu sarja? Minulle hyvinkin ja aiemmat kaudet olen suorastaan ahminut ja niin käy varmasti tämän tulevankin kanssa.

Leppoisaa sunnuntain jatkoa täällä poikkeaville ja onnistunutta uuden viikon alkua, kuullaan taas.

-Miia