Kun aika kirii / sunnuntai

Nämä viikonloput kirii niin hurjaa vauhtia. Uskomatonta miten nopeasti joka hitsin viikonloppu tuntuu hujahtavan. Täällä taas lasketaan tunteja kauanko vielä saa valvoa. Joka sunnuntaina sama homma kun millään ei malttaisi vapaita lopettaa. Erityisesti sunnuntai tälläkertaa tuntui vain vilahtavan ohi pitkään nukkumisen, ulkoilun ja ompelun myötä. Ompelin ihanista retrokankaista lattiatyynyn, koristetyynyjä kuin laukunkin. Ompelujen päättyessä olikin jo niin hämärää ettei valmiit työt kuviin saakka joutaneet, mutta tässä kuva ennen ompelua.

Tämän kuvan myötä mukavaa viikonalkua tänne hissunkissun aikalailla hiljaiseen blogimaailmaan.  

Täällä päässä alkava viikko on työn puolesta vain neljä päivää jonka jälkeen jään syyslomalle. Mukavaa :)

Romusta aarteeksi / punainen

Heippa ja mukavaa torstaita. Minä se olen ollut töissä aamusta alkaen ja äsken kotiin saapuen, muutaman tunnin välillä kotona pyörähtäen. Nyt on niin, että sohvan perukat kutsuu ja mukavaa kun huomenna alkava viikonloppu jo kolkuttelee ovella. Tervesiä teidänkin torstaille ja alkavalle viikonlopulle tämän kuvan myötä.

Minä sain tämmöisiä ihania ja niin omia juttuja juurikin lahjaksi. Lahjaksi ja lahjaksi, tai no kun itse kysäsisin kun tiesin ettei näille ollut toisella enää mitään tarvetta. Mukaan tarttui siis punainen vanha lamppu, punainen ankka ja punaiset majuri henkarit. Kyllä se vain niin on, että vaikka minkälainen rompe voi olla toiselle aarre. Aina kannattaa tarjota uutta kotia tavaralle joka itseä miellyttää ja jota toisaalla ei selvästi tarvita. Kysyvä ei tieltä eksy ja tuloksena voi olla aarre omaan kotiin ja hyvä mieli antajalle ja saajalle.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan / ystävyys..

On uskomatonta miten kaikista miljoonista ihmisistä on löytänyt joistakin juuri ne omansa. Uskomatonta kun on löytänyt ukkelin jonka kanssa voi hyvin ja joka haluaa olla minun kanssa. On uskomatonta kuinka on löytänyt ystäviä joiden kanssa ei ystävyys tule varmasti koskaan päättymään, tai ei ole pienintäkään ajatusta mikä ystävyyden voisi päättää.

On hyvä kun on tuttavia ja hyvän päivän kavereita joiden kanssa nähdä sattumalta, mutta viime vuosina on korostunut ja korostuu aina vain se, ettei määrällä ole oikeastaan mitään väliä, mutta ystävien laadulla ehdottomasti on. 

Ihan tietoisestikin ystäväpiiri on pienentynyt aika paljonkin ja  muun ajan vietän esimerkiksi mielummin kotona kuin vaikkapa hyvän päivän tuttavia tavaten. Mukavia ihmisiä tietysti on maailma täynnä ja tottakai välillä hauska heidänkin kanssa aikaa viettää, mutta ystävät on kuitenkin oma lukunsa.

Tänä viikonloppuna meillä oli yökylässä nuista tärkeimmistä muutamat. Me ei asuta samassa kaupungissa, mutta vuosi vuodelta ystävyys jatkuu ja kantaa vaikka välimatkaa jonkunverran  on ( ja kesästä lähtien ollut taas muutamakymmen kilometri vähemmän :) ) Hassua, ja ihan parasta kun joidenkin kanssa on niin mukava olla. Lähes jokakerta nähdessä mietin miten tiet on ikinä koskaan kohdannut ja miten ihmeessä jonkun kanssa voi olla niin samat ajatukset, arvomaailma ja  mielenkiinnon kohteet.

Tälläisen kauniin emalikipan ja maljakon kukkineen sain tuliaiseksi ja nuo vanhat esineet ja kirpputoriaarteet onkin niitä asioita jotka meitä jo hitsin vahvasti Hannan kanssa yhdistää. Jos haluat tutustua Hannan kirpparilöytöihin, ompeluihin ja kauniiseen kotiin niin kurkkaa ihmeessä blogiin varpaat kippuralla.

Mukavaa alkanutta Lokakuuta ja sunnuntaita kaikille tänne löytäville. Pidetään rakkaista kiinni ja muistetaan ettei ole mitenkään itsestäänselvää että omistaa kaverin, saati ystävän.