Terveydeksi, sekä onneksi on..

Tiedättehän kun on niitä ihmisiä, jotka sairastaa viikonloppuisin ja lomilla, silloin kun arki on ohi ja koittaa vapaat töistä ja usein muistakin suunnitelmista. Minä tiedän hyvinkin nämä ihmiset ja kuulun niihin itsekin. Ja koska kaikki on hyvin ja kaikki on suhteellista niin ei ole tarkoitus tästä kiukutella enemmän, mutta kun viime viikonloppu meni osiltaan vatsataudissa ja tänään äänestä ei ole tietoa, pää ja korvat humisee ja nenä on niistämisestä rikki, lämpö seilaa eestaas niin olen ollut lähellä sitä takapuoleen ammuttua karhua. Tai no, mitä tässä kaunistelemaan : oon ollu karhu takapuolessa ammus. Ja pahoittelut : todellakin tiedän, että tämä on ohimenevää, tiedän myös, että tälläiset on Todella pieniä murheita, mutta tällähetkellä on pakko saada jotain kautta purettua harmitusta.

Ensiviikolla on myös työnpuolesta tentti, johon on ollut tarkoitus paneutua tänään, mutta energiaa lukemiseen ei ole ollut. Olen ollut sängynpohjalla lähes kokopäivän, inkiväärit ulottuvilla, nenäkannu kurotuksen päässä. Tehokkaita muuten molemmat, kannu kuin inkivääri. Vartin pistäydyin ulkona koirien kanssa.

Huomenna alkavaan viikkoon tietysti uusin puhdein ja ensi kerralla tänne paremmin tuulin.  Ja edelleen tiedetään, tiedetään : oikeasti tämä ei ole harmi, ei mikään. Onneksi esimerkiksi on koirat, onneksi on.